Sähkön ja veden hinnannousu kurittaa myös vuokralla asuvia. Talvella asumismenot voivat jopa tuplaantua.
Emilia Ketolalla, 40, on perheineen edessä muutto. Taloyhtiössä alkaa remontti. Asuntoihin asennetaan vesimittarit, ja vuokralaisten pitää ottaa sähkösopimus.
– Nyt vesi ja sähkö kuuluvat vuokraan, mutta tuskinpa vuokraa remontin jälkeen alennetaan vesi- ja sähkölaskun verran, turkulainen Ketola ynnää.
Ketola asuu kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa 86-neliöisessä asunnossa. Vuokra on 1 050 euroa kuussa. Se on Ketolan mukaan kohtuullinen summa, kun vuokraan sisältyy sähkön ja veden lisäksi autopaikka.
Ketola on etsiskellyt jo jonkin aikaa sopivaa asuntoa, mutta sellaisen löytäminen on hankalaa. Vuokrat ovat muutaman vuoden aikana nousseet. Halvempien vuokrien alueilta lapsille tulisi liian pitkä koulumatka.
Sähkön ja veden hintaa on myös vaikea arvioida.
– Niiden hinta vaikuttaa kokonaismenoihin tosi paljon. Meidän perheemme viihtyy suihkussa, ja veden kulutustakin on tosi vaikea arvioida.
Ketola muistelee maksaneensa edellisessä asunnossa 80–90 euron sähkölaskuja parin kolmen kuukauden välein. Nyt uusi sähkösopimus on solmittava todennäköisesti moninkertaisella hinnalla tuohon aikaan verrattuna.
– Meille sopivilta alueilta voisimme saada pienemmän asunnon satasta pienemmällä vuokralla, mutta siihen tulisi sitten päälle sähkö ja vesi. Jos kolmiosta pitää maksaa tuhat euroa vuokraa ja lisäksi sähkö- ja vesimaksu, se on liian kova paukku, Ketola tuskailee.
Akseli Tiitta, 22, on jo joutunut vaihtamaan asuntoa. Aiemmin turkulaisopiskelija asui vanhassa sähköllä lämpenevässä puutaloyksiössä. Vuokraan, nettiyhteyteen ja sähköön upposi 675–725 euroa kuussa.
– Viime talvena sähkölasku oli kuukaudessa noin sata euroa. Tänä talvena siitä olisi tullut moninkertainen. Opiskelijan toimeentulolla en voinut enää asua siinä.
Tuhat euroa vuokraa ja lisäksi sähkö- ja vesimaksu on liian kova paukku.
Emilia Ketola
Tiitta muutti joulukuun alussa kerrostaloasuntoon. Nyt hän selviää pakollisista asumismenoista alle 450 eurolla kuussa.
Asumismenot nielevät siltikin tuloista ison osan. Tiitan mukaan opintotuella ja asumislisällä opiskelija saa yleensä maksettua vuokran. Muu eläminen pitää kattaa lainalla tai työllä.
Ari Hämäläinen, 63, maksaa Vantaalla 58 neliön kerrostalokaksiosta vuokraa 864 euroa. Vuokra nousee helmikuun alussa vajaa 30 euroa. Hämäläinen arvioi, että hänen eläketuloistaan kuluu asumiseen noin puolet.
– Minulla ei ole isoja lainoja eikä velkoja, joten tämä korotus ei vielä rassaa. Yksi kaljakori vähemmän kuukaudessa, hän naurahtaa.
Hämäläinen muutti nykyiseen asuntoonsa viime vuoden kesäkuussa. Edellisen asunnon vuokra oli satasen nykyistä pienempi, mutta hankalat kulkuyhteydet saivat vaihtamaan maisemaa.
– Kun laskin säästöt matkakuluissa ja eron sähkön hinnassa, nettomuutokseksi tuli 40–50 euroa. Nykyisen asunnon vuokra on minusta vielä aika inhimillinen.
Sähkön hinta mietityttää Hämäläistäkin. Edellisessä asunnossa siirtomaksut olivat nykyistä suurempia. Hämäläinen seuraa omaa sähkönkulutustaan mobiilisovelluksella.
– Minulla on vielä melkein tämän vuoden loppuun asti sopimus, jossa sähkön hinta on viisi senttiä kilovattitunnilta. Syksyllä pitää katsoa, mikä hinta on silloin. Jos asumismenot nousevat satasia kuussa, pitää miettiä, mitä teen.
Asumismenot ovat nousussa asumismuodosta riippumatta. Viime vuonna sähkön ja kevyen polttoöljyn hinta nousi useita kymmeniä prosentteja. Tänäkin vuonna sähkön hinnan ennakoidaan nousevan 5–10 prosenttia. Kaukolämmön hintaankin on luvassa muutama prosentti lisää.
Vuokralaisilla ja kerrostaloasujilla lämmitysmenojen nousu on maltillisempaa, kun energialähteenä on useimmiten kaukolämpö. Vuokrien nousuun on kuitenkin syytä varautua.
– Vuokrien nousu on ollut vielä maltillisempaa kuin odotettiin mutta kiihtyy jonkin verran. Asunnonomistajien kustannukset ovat nousseet, ja viime vuonna vuokran korotukset olivat maltillisia, ekonomisti Veera Holappa Pellervon taloustutkimuksesta arvioi.
Sota, siitä seuranneet talouspakotteet ja taantumauhka tekevät ennustamisesta hankalaa. Holapan mukaan kotitaloudet joutuvat varautumaan vyön kiristämiseen, sillä ansiotason nousu oli viime vuonna pienempää kuin inflaatio.
Tänä vuonna ansiot nousevat enemmän kuin inflaatio, mutta viime vuoden kuoppaa kotitalouksien ostovoimaan se ei täysin paikkaa.
– Korot nousevat, ja inflaation nousu näkyy asumismenoissa. Sota voi vielä vaikuttaa energian hintoihin, joten sen suhteen on tämän vuoden osalta vaikea sanoa mitään varmaa.
Ennusteen mukaan vuokra-asujien asumismenot kasvavat paria viime vuotta maltillisemmin. Vuokra-asujien tilanne riippuu paljon paikkakunnasta. Holappa muistuttaa, että pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat varsin korkeat moniin muihin paikkakuntiin verrattuna.
Vuokralaiset asuvat tyypillisesti kerrostaloasunnoissa, joissa on kaukolämpö. Sen osalta suurimmat hinnankorotukset iskevät pääkaupunkiseudulle.
– Kaikilla alueilla kaukolämmön hinta ei ole noussut. Pitkällä aikavälillä energianhintaan on joka tapauksessa nousupaineita.
Nousupaineet johtuvat vihreästä siirtymästä. Energiantuotantoa halutaan ohjata ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin.
Aiempaan alhaiseen sähkön hintaan ei ole luvassa nopeaa paluuta, ja vihreä siirtymä aiheuttaa hintojen nousupaineita, jos esimerkiksi päästöoikeuden hinta nousee.
– Jos on rahaa säästössä, nyt kannattaakin investoida esimerkiksi aurinkopaneeleihin tai maalämpöön, Holappa evästää.