Matkailu | Suomi on täynnä hienoja ja erikoisia saunoja, joista matkailija saa irti paljon muutakin kuin hyvät löylyt

Suomen Saunaseuran ja Suomen Saunakulttuuri ry:n puheenjohtajien mielestä saunoja voisi markkinoida entistä voimakkaammin. Myös Unescon listalle pääsyä kannattaisi hyödyntää.

Suomen saunaseuran puheenjohtaja Hannu Saintula on armoitettu saunoja. Hän valitsee usein matkakohteensakin sen perusteella, onko paikassa saunaa. Hotellit hän luokittelee saunojen perusteella.

– Olen sauna-aktivisti ja yleisten saunojen harrastaja. Olen kiertänyt Suomessa suurin piirtein kaikki yleiset saunat ja paljon Euroopassa ja Venäjälläkin.

Venäläisessä saunakulttuurissa, etenkin banjakulttuurissa, Saintulaa viehättää kunnioitus saunomista ja saunarakennusta kohtaan.

– Saunassa vallitsee tietynlainen pyhyys. Perinteet, kulttuuri ja venäläinen ystävällisyys yhdistyvät.

Suomessa on paljon kiinnostavia saunoja. Saintula nostaa esille Jämsän Juokslahden saunakylän, jossa on merkittävä kokoelma vanhoja, suomalaisia savusaunoja.

Kotiharjun saunassa Helsingissä yhdistyvät Saintulan mukaan kokonaisuus, löylyn laatu, sosiaalinen ympäristö ja perinne. Raumalla Puusaun on viehättävä paikka. Kankaan Sauna Jyväskylässä on saunaperinteitä kunnioittava moderni sähkösaunakokonaisuus.

– Tampere on saunapääkaupunki, jossa on laaja valikoima yleisiä saunoja. Uudet yleiset saunat, kuten Löyly ja Uusi sauna pääkaupunkiseudulla, Saana Kuopiossa sekä Kuuma Tampereella, houkuttelevat myös nuoria sukupolvia saunakulttuurin pariin.

Saintulan mukaan saunamatkailussa olisi nykyistä paljon enemmän mahdollisuuksia, kotimaanmatkailunkin näkökulmasta.

– Saunakokonaisuudet pitäisi muuttaa helposti lähestyttäviksi. Markkinoinnissa mainitaan usein vain, että kohteessa on sauna. Pitäisi kertoa enemmän – onko sauna puu- vai sähkölämmitteinen ja onko lähellä vettä.

Suomalainen saunakulttuuri pääsi Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2020. Se on niin merkittävä saavutus, että sitä Saintula toivoisi hyödynnettävän matkailussa ja tuotteistamisessa.

– Unescolla on globaali status. Se antaisi arvon tuotteelle ja toiminnalle, Saintula sanoo.

Suomen saunaseurassa on 4 400 jäsentä.

– Moni heistä muistaa kertoa suomalaisen saunan merkityksestä niin kotimaisille kuin ulkomaisille verkostoilleen.

Saunaseura julkaisee Sauna-lehteä, jossa on myös englanninkielisiä osuuksia.

– Asiantuntijatoimijana annamme ulkomaisiin julkaisuihin haastatteluja, jotka liittyvät usein saunaan ja matkailuun.

Hannu Saintula toivoo, että suomalaista saunaa markkinoitaisiin ulkomaille matalalla kynnyksellä.

– Ei puhuttaisi vain löylystä ja kuumuudesta vaan laajemmin terveysvaikutuksesta, miellyttävästä kokemuksesta sekä vesi- ja luontoelementistä.

Saintulan mielestä saunaetiketissä on tärkeää saunan ja toisten saunojien kunnioittaminen sekä rauhoittuminen niin omassa kuin yleisessä saunassa. Kiireessä saunominen kannattaa jättää väliin. Saintula muistuttaa, että ylenpalttinen huutaminen ja puhuminen tai juomat eivät kuulu saunahuoneeseen.

Nestehukan välttämiseksi juominen on kuitenkin tärkeää ennen ja jälkeen saunan sekä tauoilla.

– Tauoilla voi ja on tärkeääkin keskustella.

Suomen Saunakulttuuri ry:n puheenjohtaja Saija Silén muistaa, kun kävi tasan yhden kerran lapsena savusaunassa – kerta jäikin pitkäksi aikaa viimeiseksi.

– Olin kolme- tai neljävuotias. Savusaunassa oli pimeää, mielestäni siellä haisi ja tulin likaisena ulos. En pitänyt siitä silloin, mutta kokemus oli niin vahva, että se on vahvin muistoni noilta ikävuosilta.

Sittemmin Silén on oppinut rakastamaan savusaunoja. Hän on ollut mukana pelastamassa saunoja, kun Muuramen saunakylä lakkautettiin ja Jämsän Juokslahteen siirrettiin 23 historiallista saunaa.

Silén ei osaa nimetä saunakylästä lempisaunaansa, sillä se vaihtelee päivän ja olon mukaan.

– Välillä haluan napakammat löylyt, jos hartiat ja mieli ovat kireinä. Välillä taas kaipaan lempeitä löylyjä, joissa viihtyy pitkään.

Silén puhuu savusaunoista lämpimästi. Savusaunassa löylyt ovat pehmeät, lämpö hiipii ympärille, eikä tule terävää kuumuutta tai aggressiivisia löylyjä.

– Yhdellä saunomisella saa monenlaiset löylyt, kuumasta pehmeämpään. Ilmankosteus nousee. Pimeys, lämpö ja vienoinen tuoksu – se on kokonaisvaltainen aistikokemus.

Silén tietää, että osa matkailijoista kulkee nimenomaan saunojen perässä. Heillä on hyvät verkostot ja he tietävät aika hyvin, mihin mennä.

– Esimerkiksi japanilaiset, saksalaiset, ranskalaiset ja baltit matkustavat saunojen perässä.

Elämysten hakijoissa sen sijaan olisi entistä suurempi potentiaali myös saunamatkailun kehittämisessä.

– Matkailu muuttuu. Sosiaalisessa mediassa ja verkostoissa jaetaan kokemuksia. Olen alkanut käydä saunoissa suositusten perusteella.

Ennen korona-ajan alkua Juokslahden saunakylän kävijöistä parhaimmillaan lähes kolmannes oli ulkomaalaisia. Osa matkailijoista kävi vain tutustumassa rakennuksiin.

– Toisille on elämys päästä saunomaan vanhaan savusaunaan. Täällä kokemus on autenttinen. Savusaunat ovat pimeitä. Ei ole suihkua eikä sähköjä. Peseytyminen tapahtuu taivasalla, kuumavesipadan luona.

Kotimaanmatkailun kasvettua yhä useampi suomalaisperhekin on löytänyt saunakylän. Etenkin lapset ovat Silénin mukaan innoissaan.

Silénin 10-vuotias tytär on kasvanut saunakulttuuriin.

– Minä voisin jättää lauantaisaunan väliinkin, hän ei. Amerikkalainen puolisonikin pitää saunomisesta.

Saunakylän opastuksilla kerrotaan rakennusten lisäksi saunakulttuurista, kuten löylyn hengistä ja saunatontuista sekä siitä, mihin saunoja on aikanaan käytetty.

– Saunoissa on synnytetty, kupattu, tehty maltaita ja pesty kuolleet.

Viime vuonna saunakylän yleisissä saunavuoroissa kävi kesälauantaisin yhteensä 1 700 henkilöä.

– Tänä vuonna lisäämme yleisiä saunavuoroja ja avaamme uusia saunoja.

Saija Silén pitää tärkeänä, että saunamatkailu on kestävän kehityksen mukaista.

– Saunojen ekologinen hiilijalanjälki on matkailukohteena pieni. Paikallisissa kohteissa saunoja lämmittävät isännät ja emännät, kokonaisuudessa yhdistyvät lähiruoka ja paikallinen kulttuuriperintö. Luonto ja vesistö ovat usein läsnä, elämykseen liittyy myös omanlaisensa rauha ja hiljaisuus.

Silén muistuttaa, että myös kiinnostavia kaupunkisaunakohteita on olemassa. Saunojen monipuolisuuskin on matkailuvaltti.

– Voisimme yhdessä verkostoitua ja tarjota elämyksiä. Eri kohderyhmien tunnistaminen olisi tärkeää.

Ikimuistoinen saunaelämys voi syntyä lempeiden löylyjen, tuoksun ja puhtauden lisäksi vaikkapa uinnista valoisassa kesäyössä tai talvella pulahduksesta avantoon.

Tärpit

Suomessa on paljon erikoisia saunoja, tässä niistä muutama

Vuokatin vesiurheilukeskuksen skeitattava saunalautta, jossa on kaksi erikokoista skeittiramppia.

Sammalsauna Iitissä on puolipallon muotoinen sauna, jossa voi valita erilaisia tuoksuja, ääniä ja valoja.

Saunagondolissa Ylläksellä saunotaan ja katsellaan maisemia 718 metrin korkeudessa.

Urpolan kartanolla Humppilassa on monenlaisia saunoja puumajasaunasta laivasaunaan.

Haikusauna Kivitaskun tilalla Muuramessa on rakennettu kallion päälle jykevistä haapahirsistä.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut