Oma raha: "Tein kolmihenkiselle perheelle ruoat 200 eurolla kuukaudessa" – Jenna Mattila säästi kotiäitinä viisinumeroisen summan ja neuvoo uudessa ammatissaan raha-asioita muillekin

Taloudellisen hyvinvoinnin valmentaja Jenna Mattila ei oman masennus- ja terveystaustansa takia tingi perheensä terveyskuluista tai vakuutusmaksuista.

Taloudellisen hyvinvoinnin valmentaja Jenna Mattila ei omassa perheessään tingi esimerkiksi terveyskuluista. Hän uskoo, että moni pystyisi säästämään paljon nykyistä enemmän harkitsemalla tarkemmin valintojaan ja vähentämällä turhaa kuluttamista. Ari Peltonen

Milja Kungas

Jenna Mattila, 31, oli vielä muutama vuosi sitten työterveyshoitaja. Hän kuunteli ja auttoi ihmisiä monella tavalla. Yksi aihealue jäi kuitenkin vaivaamaan – taloushuolet. Niitä oli monilla, mutta niissä Mattila ei voinut silloisessa roolissaan auttaa.

Nyt tilanne on toinen. Mattila on tehnyt intohimostaan eli säästämisestä itselleen ammatin. Hän perusti Rahabalanssi-yrityksensä syksyllä 2020 ja on nyt taloudellisen hyvinvoinnin valmentaja ja yrittäjä.

Jenna Mattila tietää, mistä puhuu, sillä hän onnistui esimerkiksi kotiäitivuosinaan säästämään ja sijoittamaan 30 000 euroa.

Nyt Mattilalla on osakkeissa ja rahastoissa 36 000 euroa, josta osa on arvonnousua. Lisäksi hänellä on tili, jossa on muutama tuhat euroa puskuria äkillisiä tilanteita varten.

Säästäminen on kiinnostanut Mattilaa teini-ikäisestä, siitä asti kun hän on tienannut itse.

Mattilan vanhemmat erosivat hänen ollessaan kymmenvuotias. Yhden aikuisen ja useamman lapsen perheen tulot vähenivät. Perhe asui omakotitalossa, ruokaa riitti ja lapset saivat harrastaa. Muuten ylimääräiseen ei ollut varaa. Mattila pääsi laivalle ensimmäisen kerran 14-vuotiaana ja lentokoneeseen kolmikymppisenä.

Tein säästösuunnitelman ja aloin rakentaa puskuria. Sillä tiellä olen edelleen.

Jenna Mattila

– Opin, että jos haluaa jotakin ylimääräistä, se täytyy itse rahoittaa.

Lukion ohessa Mattila ansaitsi kesätöillä, osti esimerkiksi polkupyörän ja ompelukoneen ja teki vaatteita. Puhelinlaskut menivät usein yli sovitun. Niitä hän maksoi kuukausirahoistaan tai vaikka pilkkoi polttopuita vastineeksi. Muuten kotitöistä ei lapsuudenkodissa maksettu.

– Jos rahaa kuluu enemmän kuin sitä saa, sillä on seurauksia.

Jenna Mattila sanoo olevansa suurten linjojen ihminen, joka pitää myös numeroista ja taulukoista. Säästäväisyys perustuu turvallisuushakuisuuteen. Ari Peltonen

Abivuonna Mattila laski, minkä verran vuokra ja eläminen maksaisi.

– Selvisi, että Hyvinkäällä omistusasunnon hinta kuukaudessa tulisi halvemmaksi kuin kuukausivuokra.

Mattila piti lukion jälkeen välivuoden ja teki töitä. Hän sai vuodessa säästettyä 10 000 euroa, sai pankkilainaa ja osti ensiasuntonsa 19-vuotiaana.

Asuntoon muutti myös uusi kumppani. Mattila aloitti opinnot vuonna 2009 ja otti opintolainaa.

Seuraavana vuonna tuli ero. Mattila maksoi jälleen kaikki kulut yksin.

Nykyisen aviomiehensä hän tapasi kymmenen vuotta sitten.

Mattila valmistui keväällä 2013 ja sai vakituisen paikan työterveyshoitajana. Puolessa vuodessa hän maksoi pois 7 000 euron opintolainan.

Mattila myi oman asuntonsa vuonna 2016. Pari osti yhteisen asunnon.

Keväällä 2017 Mattila alkoi odottaa perheen esikoista.

– Tein säästösuunnitelman ja aloin rakentaa puskuria. Sillä tiellä olen edelleen.

Odottaessaan toista lastaan Mattila alkoi jakaa säästövinkkejä Instagram-tilillään ja kirjoitti pienituloisuudesta ja talousasioista blogissaan.

– Tein kolmihenkiselle perheelle ruoat 200 eurolla kuukaudessa. Talouden hallinnointi ei ole pienituloiselle helppoa. Kysyntää neuvoille alkoi olla yhä enemmän.

Talousvastuun pariskunta on aina suhteuttanut tulotasoon. Mattilan hoitovapaan aikana vastuu yhteiskuluista oli puolisolla. Mattila osallistui ruokamenoihin sekä maksoi lasten ja omia kuluja. Lisäksi hän alkoi sijoittaa rahaa osakkeisiin ja rahastoihin.

– Harjoittelin sitä ensin ja roiskin sinne tänne. Sitten se alkoi olla tavoitteellisempaa. Hoitovapaalla toisen ura tyssää ja eläkekertymä jää pienemmäksi kuin työssäkäyvällä puolisolla. Taloudellinen tasa-arvo on meille tärkeää. Kotona oleva osallistuu aikapanoksellaan, joten on reilua, että enemmän tienaava vastaa kuluista.

Perheen kuopus syntyi elokuussa 2019.

Samoihin aikoihin Mattilalla oli terveys- ja jaksamisongelmia. Hän keskittyi arjen pyörittämiseen kahden pienen lapsen kanssa ja oli sosiaalisesta mediasta pois puoli vuotta. Sinä aikana hän luki paljon osake- ja rahastosijoittamisesta.

Keväällä 2020 alkoi korona-aika. Puoliso jäi etätöihin kotiin.

– Kun aikaa ei mene työmatkoihin, sitä jää perheelle. Ajatus tuntui vapauttavalta.

Mattila päätti, ettei palaa enää työterveyshoitajaksi. Hän halusi valita työaikansa itse ja olla kotona esimerkiksi sitten, kun lapsilla olisi koululaisina pitkä kesäloma.

Turvallisuushakuisuus ja terveyshaasteet ovat saaneet aikaan sen, että terveydenhoitokustannuksista ja vakuutuksista Jenna Mattila ei tingi. Ari Peltonen

Mattilan nettotulot ovat noin 1 900 euroa kuukaudessa. Siitä hän sijoittaa reilut 500 euroa kuukaudessa. Hän osallistuu perheen talouskuluihin mutta puolisoa vähemmän.

Nelihenkisen perheen pakolliset kuukausimenot ovat noin 2 300 euroa. Sillä maksetaan esimerkiksi asumiskulut paritalon puolikkaasta, vakuutuksia, remonttilainaa, auton käyttökuluja, ruoka ja päivähoitomaksut. Omia terveysmenoja Mattilalla on noin 300 euroa kuukaudessa.

Vakuutukset ja terveyden ylläpitämiseen kuluttaminen tuovat mielenrauhaa.

– En halua lapsiani koskaan tilanteeseen, jossa olen ollut masennuksen ja muiden terveydellisten haasteiden vuoksi. En päässyt sängystä ylös enkä raaskinut käyttää rahaa lääkkeisiin. Julkiselta puolelta minut on käännytetty pois useita kertoja, koska en ole ollut muka tarpeeksi huonossa kunnossa. Vakuutukset mahdollistavat sen, että voimme hakea lasten kanssa apua myös yksityiseltä puolelta.

Jenna Mattila kritisoi tarpeetonta kulutusta.

– Ihmisille luodaan paineita, että pitäisi olla vaikkapa uusi mekko juhlissa. Käytän tosi vähän rahaa asioiden ostamiseen ja maksimoin käytettynä ostamisen.

Mattila lopetti hiusten värjäämisen pari vuotta sitten. Uutta kosmetiikkaa entinen kosmetiikkaintoilija ostaa vain harvoin.

– Käytän sampoota ja hoitoainetta kerran pari kuussa. Pesen hiuksia pääasiassa vedellä. Se on vaivatonta. Ei tarvitse lotrata miljoonalla aineella.

Mattila tekee verkkovalmennuksia, joiden kautta hän on tavoittanut noin 220 asiakasta. Lisäksi hänellä on ollut henkilökohtaisia valmennettavia, joille on antanut kolmen tai kuuden kuukauden valmennuksia. Jatkossa hän tekee myös vuoden valmennuksia.

– Kolmessa kuukaudessa pääsee alkuun, mutta rutiineja alkaa syntyä vasta puolessa vuodessa. Jos on velkaa, kestää hetken ennen kuin talouden tulot ja menot saadaan menemään tasan.

Mattilan asiakkaista monilla on tuloja, mutta kuluja ei osata hallita.

– Taloudellisessa stressitilassa ihminen ei välttämättä kykene näkemään kokonaiskuvaa. Tunnepohjaiset pikaratkaisut vievät ojasta allikkoon. Jos mukaan tulee häpeä, ihminen työntää helposti pään pensaaseen.

Häpeä voi olla niin suuri, että ihminen peittelee taloudellisia ongelmiaan. Hän tekee edelleen ostoksia, lainaa rahaa kavereille tai tarjoaa ruuat.

Mattila ei anna enää terveysneuvoja mutta pystyy kuitenkin ammentamaan osaamistaan entisestä ammatistaan. Elämäntapamuutokset ovat usein tarpeen taloudenhallinnassakin.

Taloudenhallinta

Jenna Mattilan vinkit

Kirjaa kaikki tulosi ja menosi ylös. Erottele välttämättömät ja ei-välttämättömät kulut.

Tee muutoksia budjettiin. Mistä kuluista voit luopua, mitä vähentää? Välttämättömiäkin voi kilpailuttaa.

Älä tee tarpeettomia ostoksia vain, koska ”saat halvalla”. Osta tarvitsemasi vaatteet ja tavarat käytettyinä.

Älä tee tunnepohjaisia pikaratkaisuja. Esimerkiksi yhdistelmälaina ei ole aina hyvä ratkaisu. Korko saattaakin olla suurempi kuin se olisi erillisissä lainoissa.

Elämäntilanne, arvot ja elämisen kulut vaikuttavat siihen, miten säästöä luodaan. Kyse on siitä, että menoja on vähemmän kuin tuloja. Eurokin viivan alla plussaa on säästöä.

Budjetointi

Hae taloudellista mallia viitebudjeteista

Oman budjetin tarkistus on paikallaan, kun tuloja on periaatteessa riittävästi mutta silti rahat tuntuvat loppuvan kesken. Tällöin voi tutustua esimerkiksi Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimiin viitebudjetteihin. Ne kertovat, paljonko esimerkiksi yksin asuva tai lapsiperhe tarvitsevat välttämättömiin tavaroihin ja palveluihin kuukauden aikana.

Viitebudjetit on laadittu kohtuullisen minimin kulutustasolle, eli ne ovat hieman yli pienituloisuusrajan.

Viitebudjetit löytyvät muun muassa Takuusäätiön ja Marttojennettisivuilta sekä Helsingin yliopiston digitaalisesta arkistosta.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.