Tiede: Japanin ristiriitaisuus kiehtoo yliopisto-opettaja Annamari Konttista – "Minulla on maahan viha-rakkaussuhde"

Teininä alkanut Japani-innostus on tuonut Annamari Konttiselle työn, harrastuksen ja yrityksen.

Annamari Konttinen kokee olevansa etuoikeutettu, kun hänellä on vahva tunneside tutkimuskohteeseensa. Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Kun Annamari Konttinen, 54, kiinnostui teinityttönä japanilaisesta estetiikasta ja runoudesta, harva Suomessa oli kuullut mangasta tai animesta. Pokémon-buumikin oli vielä kaukana tulevaisuudessa.

Japani oli suomalaisille 1980-luvulla kaikessa kaukaisuudessaan paljon vieraampi kuin nykyään.

– Pääsin myöhemmin Japaniin opiskelijavaihtoon, ja se oli silloin vielä harvinaista. Teini-ikäisen runotytön haavekuvat esteettisestä, zeniläisestä ja romanttisesta Japanista kohtasivat silloin arkitodellisuuden.

Konttisen mukaan kokemus oli katkeransuloinen. Kun hänen mielikuvansa japanilaiskodista oli minimalistisen harmoninen, todellisuudessa moni japanilaiskoti oli täynnä muovia, matkamuistoja ja eri paria olevia huonekaluja.

Myös japanilaiseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan liittyvät ristiriidat tulivat tutuiksi. Konttinen työskenteli vapaehtoisena kehitysvammaisten hoitokodissa ja huomasi, miten monet perheet häpesivät ja piilottelivat kehitysvammaisia lapsia.

Sekin kävi ilmi, että Japanissa naisen asema oli vielä kaukana siitä, mihin Pohjoismaissa oli totuttu.

Heräsin siihen, miten monta puolta yhdestä maasta voi olla totta.

Annamari Konttinen

– Heräsin siihen, miten monta puolta yhdestä maasta voi olla totta. Sain tutustua Japaniin rauhassa mutta minulla oli myös mahdollisuus katsoa sitä ulkopuolelta, Konttinen miettii.

Sittemmin Konttinen on sosiologina ja Japaniin erikoistuneena yliopisto-opettajana tutkinut maata pitkään. Hän on myös asunut Japanissa useampaan otteeseen ja vieraillut siellä useita kymmeniä kertoja.

Annamari Konttisen Japani-innostus on laajentunut oman kaupan pitämiseen. Tomi Kangasniemi

– Minulla on Japaniin viha-rakkaussuhde. Maassa häiritsevät epäoikeudenmukaisuudet, mutta toisaalta tunnen maahan syvää kiintymystä. Tutkijana on etuoikeus, että on sekä tällainen tunneside että analyysin välineet.

Konttisen mukaan Japaniin liittyy monenlaisia ennakkoluuloja. Suomessa maata koskevassa uutisoinnissa korostuvat helposti juuri epäkohdat.

– Puhutaan japanilaisen naisen asemasta. Työkulttuurista nostetaan esiin ahdistuneet valkokaulustyöntekijät. Ahdistava työkulttuuri ei kuitenkaan välttämättä edusta enemmistön kokemusta, Konttinen muistuttaa.

Konttisen mukaan Japania tulisikin lähestyä kuin mitä tahansa kiinnostavaa yhteiskuntaa. Se on hedelmällisempää kuin kulttuurieroista puhuminen.

– Olennaista on talouden ja politiikan vaikutus ja se, miten valtarakenteet ovat muovanneet yhteiskuntaa.

Toisen maailmansodan jälkeen Japani nousi vauhdilla kehittyvästä maasta kehittyneeksi teollisuusmaaksi. Sitten 1990-luvun lama pysäytti talouskasvun.

– Eri sukupolvien kokemukset ovatkin Japanissa hyvin erityyppisiä. Perinteinen työkulttuuri on aiemmin nostettu ihanteeksi, mutta nykyisin työelämä on sirpaloitunut ja työkeskeisyyttä kyseenalaistetaan.

Korona on estänyt Annamari Konttisen matkat Japaniin. Hän odottaakin malttamattomana seuraavaa Japanin-matkaa. Tomi Kangasniemi

Väestön vanheneminen ja syntyvyyden aleneminen ovat ongelmia, joiden kanssa Japani nykypäivänä kamppailee – aivan kuten Suomikin.

Nykyisin suomalaiset tuntevat Konttisen mukaan Japania keskimäärin aika hyvin. Konttinen opettaa Itä-Aasian tutkimuskeskuksessa, ja opiskelijat tuntevat vetoa Japaniin.

Osa on kiinnostunut Japanista yhteiskuntana. Osa tulee manga- tai kamppailulajiharrastuksen innoittamana. Edelleen on myös Konttisen kaltaisia runotyttöjä, joihin vetoaa perinteinen estetiikka ja filosofia.

Konttisen tehtävänä tutkijana ja opettajana onkin tuoda esiin japanilaisen yhteiskunnan moninaisuutta. Ajatuksena on, että jokainen voi löytää oman Japaninsa.

– Yhteiskunnallinen keskustelu on sitä, ettei ole olemassa yhtä totuutta vaan tulkintoja, jotka saavat olla erilaisia, Konttinen tiivistää.

Hän

Annamari Konttinen

54-vuotias.

Syntynyt Oulussa, asuu Turussa.

Työskentelee Turun yliopistossa ja omassa Tabi-yrityksessä.

Perheeseen kuuluvat tuore aviomies, psykologiksi valmistuva tytär, kaksi bonustytärtä ja valtava kiinanruusu.

Harrastaa lukemista ja villiintyneen puutarhan vaalimista.

Kaipaa nyt eniten teatteria ja livejoogatunteja.

Matkoja ja kulttuurisalonkia

Annamari Konttisen Japani-innostus syveni muutama vuosi sitten entisestään. Budjettileikkausten myötä Konttisen opetustuntien määrä väheni, ja hän perusti Japanin-matkailuun keskittyvän yrityksen.

– Nyt minulla on toinen jalka akateemisessa elämässä, mutta käytän toisen puolen ajastani tuomaan japanilaisen kokemuksen suomalaisille.

Matkojen järjestämiseen yhdistyy myös Japani-aiheisen kaupan pitäminen sekä japanilainen kulttuurisalonki, jossa eri alojen asiantuntijat kokoontuvat kerran kuukaudessa yhteisen harrastuksen pariin.

– Japani näkyy myös kodissani, kirjahyllyssäni, teeharrastuksessani ja vaatetuksessani. Odotan jo kovasti seuraavaa vierailua maahan, kollegoiden näkemistä ja shoppailua kauppaani varten.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.