Matkailu: Suomalaiset ovat tänäkin vuonna vierailleet innokkaasti kansallispuistoissa – katso viisi hyvää syytä valita kohteeksi Tiilikkajärvi

Tiilikkajärven kansallispuistoon ehtii hyvin tutustua päivässä, nähtävää riittää silti.

Tiilikkajärven kansallispuistossa kuljetaan paljon vesistöjen tuntumassa. Laura Määttänen

Laura Määttänen

Monelle tuntematon Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Savon ja Kainuun rajalla, Rautavaaran ja Sotkamon kunnissa.

Tässä on viisi hyvää syytä valita kohteeksi Tiilikkajärvi.

1. Tiilikkajärven kansallispuistoon pääsee hyviä teitä pitkin, ja myös puistossa on helppo liikkua.

Perille ei tarvitse ajella pikkuteitä. Puiston pääportti on Sammakkotammen pysäköintipaikan tuntumassa. Portille vievä hiekkatie on leveä mutta täristää kovasti aaltomaisten kuoppien vuoksi, joten kaasu pohjassa ei kannata ajaa.

Myös puistossa on helppo liikkua: korkeuseroja ei ole paljon, ja polut on merkitty hyvin. Välillä pohja on melko kivikkoista mutta enimmäkseen helppokulkuista. Pitkoksia on paljon, ja niistä suurin osa on hyvässä kunnossa. Kansallispuistoon voi tutustua myös vesiltä, ja jos esimerkiksi omaa kanoottia ei ole, sen voi vuokrata puistosta.

Tiilikanaution tilaa ympäröi pisteaita. Laura Määttänen

2. Kansallispuisto on sen verran pieni, että siihen ehtii hyvin tutustua päivässä. Nähtävää riittää silti.

Suomessa on hyvin erikokoisia kansallispuistoja. Pienin, Pohjois-Karjalan Petkeljärvi, on vain seitsemän neliökilometrin suuruinen. Suurin eli Lemmenjoen kansallispuisto taas ulottuu 2 858 neliökilometrin alueelle.

Tiilikkajärven kansallispuisto sijoittuu 35 neliökilometrillään kokonsa puolesta Suomen puistojen puoliväliin. Rautavaaran kunta toivoo, että puistoa voitaisiin laajentaa.

Merkittyjä reittejä on 21 kilometriä. Pisin niistä on 18 kilometrin pituinen Tiilikan kierto, joka kiertää koko kansallispuiston ympäri. Tälle reitille osuu Selkäsalmen ylitys soutuveneellä.

Tänä kesänä Selkäsalmen on voinut ylittää ylitysveneellä. Laura Määttänen

3. Puistossa voi nauttia kauniista hiekkarannoista, veden ympäröimistä harjuista ja suorien pitkosten halkomista soista.

Kansallispuiston tunnetuin hiekkaranta on Venäjänhiekka. Se on saanut nimensä Täyssinän rauhan rajan mukaan. Tiilikkajärvessä on rauhasta muistona kivi, johon on hakattu kruunu ja risti.

Venäjänhiekalla voi telttailla. Niin tekevät myös ylivieskalainen Saija Rajaniemi ja helsinkiläinen Riitta Makkonen. He yöpyvät kansallispuistossa kaksi yötä.

– Tapaamme eri puolilla Suomea, välillä kansallispuistoissa, välillä hotelleissa, milloin missäkin. Nyt innostuimme tulemaan tänne. Yö sujui mahtavasti, ja illalla näimme upean auringonlaskun, Makkonen kertoo.

Sammakkotammen pysäköintipaikalta on Venäjänhiekalle nelisen kilometriä. Kantamista riitti, sillä vesikin oli tuotava mukana. Rajaniemellä ja Makkosella on 11 litraa vettä mukanaan.

– Äsken huomasimme, että retkikeitin ei toimi. Se ei haittaa, syömistä riittää, Rajaniemi kertoo.

Kansallispuistoa ja sen järvimaisemaa halkovat paikoin hyvin kapeat harjut. Tupasvillan pilkuttamilla soilla aurinko polttaa tiukasti kulkijan niskaa.

Tiilikkajärven kansallispuistossa on runsaasti soita. Laura Määttänen

4. Kansallispuistojen ruuhkista huolimatta Tiilikkajärvellä on edelleen rauhallista kulkea.

Kansallispuistoissa on viime kesän tapaan ollut erittäin vilkasta. Moni on tänä kesänä halunnut hakea luonnonrauhaa nimenomaan puistoista, jotka eivät ole aiemmin olleet niin suosittuja, kuten Tiilikkajärveltä ja Kymenlaakson Valkmusasta. Myös Lapin puistoissa on ollut paljon kävijöitä kesällä, vaikka matkailu on perinteisesti painottunut siellä ruska-aikaan ja talveen.

Kävijämääriin tuskin tulee tänä vuonna samanlaista valtavaa piikkiä kuin viime vuonna, mutta notkahdustakaan ei odoteta, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist Metsähallituksen luontopalveluista kertoo.

– Näyttää siltä, että viime kesänä ensimmäistä kertaa kansallispuistoihin tulleet ovat nyt lähteneet niihin uudelleen. Moni silloin päiväretkiä tehnyt on nyt yöpynytkin luonnossa.

Viime vuonna Tiilikkajärvellä vieraili 19 500 kävijää.

Tiilikanaution torppa näyttää samalta kuin 1920-luvulla. Torppaan pääsee myös sisälle. Laura Määttänen

5. Lähistöllä on useita muitakin luontokohteita, eikä Hiidenportin kansallispuistoonkaan ole pitkä matka.

Kiparin luonnonsuojelualueelle on kansallispuistosta vajaa 30 kilometriä. Luonnonsuojelualueella on muun muassa näkötorni. Muita seudun luontokohteita ovat esimerkiksi kalliomuodostuma Pumpulikirkko ja Älänteen alue.

Samalla reissulla voi kätevästi käydä myös Hiidenportin kansallispuistossa, jonne on Tiilikkajärveltä noin sata kilometriä. Sotkamossa sijaitseva puisto on hyvä vastapaino Tiilikkajärvelle, sillä se tarjoaa kulkijalle muun muassa jylhiä rotkomaisemia.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.