Tiede: Englanti oli kouluaikana Annika Borgin, 29, huonoin aine – nyt hän väitteli tohtoriksi Itävallassa: "Itkin kielitaitoani vielä kotona kun lähdin"

Annika Borg on viihtynyt jo pitkään ulkomailla. Kulttuurierot ovat tulleet tutuksi, mutta hän näkee suomalaisissa ja itävaltalaisissa myös yhtäläisyyksiä.

Akateeminen maailma imaisi Annika Borgin ensin Hollantiin ja sitten Itävaltaan. Paluu Suomeen ei ole ihan heti suunnitelmissa. Annika Borgin kotialbumi

Tomi Kangasniemi

Nuorempana Annika Borg, 29, ihmetteli aina, miksi jotkut halusivat niin palavasti ulkomaille. Koulussa englanti oli hänen huonoin aineensa, ja se vaikutti osaltaan siihen, että hän halusi pysyä Suomessa.

Kaikki kuitenkin muuttui. Borg pääsi vuonna 2011 opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kemiaa. Parin vuoden opintojen jälkeen hän päätti lähteä Erasmus-vaihtoon Hollantiin.

– Itkin kielitaitoani vielä kotona kun lähdin, mutta pakon edessä sitä oppii. Nyt suomen kieli tuntuu englantia hankalammalta.

Alun perin Borg suunnitteli viettävänsä ulkomailla viisi kuukautta. Nyt aika on venynyt kahdeksaksi vuodeksi.

Borg pääsi Hollannin Groningenissa tutkimusryhmään ja teki lopulta siellä myös gradunsa. Sitten avautui mahdollisuus lähteä Itävallan Graziin.

Annika Borg tutkii työkseen entsyymejä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkkeiden kehittämisessä. Annika Borgin kotialbumi

Itävaltalaiset ovat vähän kuin suomalaiset. Ensin ollaan varauksellisia.

Annika Borg

– Tulin vuonna 2016 ensin muutamaksi kuukaudeksi tänne. Maa ja kaupunki vaikuttivat tosi kivalta. Pääsin teknillisen yliopiston tohtorikoulutettavaksi ja sille tielle jäin.

Borgin väitöstutkimus hyväksyttiin kesäkuussa. Hän tutki entsyymejä ja niiden toimintamekanismeja. Ihmiskehosta löytyvät entsyymit huolehtivat esimerkiksi aineenvaihdunnasta. Tutkittavaa riittää, sillä ihmiskehossa on 70 000 entsyymiä.

– Entsyymejä on muuallakin kuin kehossa. Niitä löytyy monista lääkkeistä, perunan tärkkelyksestä ja sellusta.

Entsyymien toiminnan selvittäminen on tärkeää, sillä entsyymien tutkiminen auttaa löytämään esimerkiksi uusia tapoja valmistaa lääkkeitä.

– Väitöstutkimukseni perustuu siihen, että kolmen eri entsyymin mekanismi saatiin selvitettyä, Borg kertoo.

Itävallan ja Suomen välillä on eroja. Sen Borg huomasi myös väitöstilaisuudessa. Kun Suomessa väitöstilaisuus on hyvin hienostunut, Itävallassa väitellään varsin minimalistisin menoin.

Annika Borg suunnitteli aikoinaan eläinlääkärin uraa. Uran sijaan eläimet täyttävät Borgin vapaa-ajan. Annika Borgin kotialbumi

– Suomessa pukeudutaan hienosti ja tilaisuus kestää tuntikausia. Tohtorilla on myös silinteri ja miekka. Täällä tapahtuma oli hyvin pieni ja pelkistetty.

Borgin väitöksessä paikalla olivat vain lähimmät ihmiset. Hän puhui tutkimuksestaan puoli tuntia, minkä jälkeen kaksi professoria kyselivät tutkimuksesta 40 minuutin ajan.

– Sitten kerrottiin, että meneekö väitös läpi ja mikä on arvosana. Täällä ajatuksena on, että tutkimustyö on tehty jo aiempien vuosien aikana julkaistujen artikkelien muodossa.

Kulttuurierot näkyvät akateemisessa maailmassa muutenkin. Hierarkia on Itävallassa selvästi Suomea ja Hollantia tärkeämpää.

– Suomi ja Hollanti eivät juurikaan eroa toisistaan. Professorin kanssa voidaan istua lounaspöydässä. Kaikki ovat samalla tasolla, eikä ihmisiä puhutella titteleillä.

Itävallassa taas tittelit ovat hyvin tärkeitä. Ne pitää aina mainita esimerkiksi puhutellessa ja sähköpostiviesteissä.

Muitakin eroja maiden välillä on. Hollannissa pärjäsi mainiosti englannilla, mutta Itävallassa moni ei puhu muuta kuin saksaa.

Itävallan kaunis luonto tulee Annika Borgille tutuksi niin hevosen selässä kuin vaeltamallakin. Annika Borgin kotialbumi

Itävalta on myös hyvin byrokraattinen. Kaavakkeiden täyttämistä riittää. Katolilaisuus on vallitseva uskonto, ja sekin näkyy arjessa monin tavoin.

– Kaupat ovat täällä sunnuntaisin kiinni, koska on pyhä. Etenkin maaseudulla kirkossa käyminen on yhä yleistä.

Kulttuurieroista huolimatta Itävalta on Borgille mieluinen.

– Luonto on kaunis, ja ihmiset ovat tosi mukavia. Itävaltalaiset ovat kuin suomalaiset. Ensin ollaan vähän varauksellisia, mutta kun on opittu tuntemaan ja on päässyt mukaan piireihin, ihmiset pysyvät elämässä pitkän aikaa.

Borgin elämä on edennyt toistaiseksi niin suunnittelemattomasti, että tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään. Elämä on vakiintunut Itävaltaan. Borgilla on hoitohevosia, joten ihan helposti hän ei maisemaa vaihda.

– Minulla on hyvä työpaikka täällä. Saksassa olisi tietysti mahdollisuuksia, samoin muualla Euroopassa, hän miettii.

Borg käy Suomessa useamman kerran vuodessa. Pääsiäinen, kesäloma, lyhyt syysvisiitti ja joulu ovat olleet perinteisesti Suomi-reissujen ajankohtia.

– Minulla on täällä kaikki hyvin, mutta Suomesta kaipaan mökkiä, järvimaisemaa ja rauhaa. Jossain kohtaa varmaan palaan takaisin Suomeen. Ehkä sitten eläkkeellä sinne Voikkaan suunnille, Borg naurahtaa.

Hän

Annika Borg

29-vuotias.

Syntynyt Voikkaalla, joka kuuluu nykyisin Kouvolaan.

Asuu Itävallan Grazissa.

Perheeseen kuuluu kaksi hoitohevosta, neljä marsua ja akvaariokaloja.

Harrastaa vaeltelua hevosten kanssa ja itsekseen, lemmikkien kanssa puuhastelua ja automatkailua.

Kiinnostunut eläimistä, tieteestä ja luonnosta.

Koronavuosi romahdutti lähtijöiden määrän

Tuhannet suomalaiset suorittavat korkeakoulututkintonsa ulkomailla. Kelan opintotukitilastojen mukaan vuosien 2006 ja 2016 välillä opiskelijoiden määrä tuplaantui. Ulkomaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavien suomalaisten määrä oli viisi vuotta sitten noin 8 000.

Opetushallituksen tilastojen mukaan yli kolmeksi kuukaudeksi ulkomaille lähtevien korkeakouluopiskelijoiden määrä on viimeiset vuodet ollut laskusuunnassa.

Myös korona vaikutti merkittävästi opiskelijoiden ulkomaille lähtöön. Kun vuonna 2016 ulkomaanjaksoja oli opiskelijoilla yli 10 000, oli niitä kolme vuotta myöhemmin alle 8 000. Koronavuosi 2020 romahdutti määrän jo alle 4 000:n.

Opetushallituksen selvityksen mukaan merkittävin syy ulkomailla opiskeluun on halu hankkia uusia kokemuksia. Myös halu parantaa mahdollisuuksia kansainväliseen uraan painaa vaakakupissa.

Tyypillisesti ulkomaiseen korkeakouluun lähdetään kotimaassa suoritetun ylioppilastutkinnon jälkeen. Vastaajista seitsemällä kymmenestä oli Suomessa hankittu ylioppilastutkinto tai vastaava toisen asteen tutkinto.

Kyselyyn vastanneista 60 prosenttia opiskeli kandidaattiopintoja, loput maisteriopintoja. Kandi-opinnot olivat yleisiä erityisesti humanistissa ja taideaineissa, maisteriopinnot lääke- ja eläinlääketieteessä.

Suomalaisopiskelijoiden eniten suosimat maat ovat Ruotsi, Viro, Englanti ja Hollanti.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.