Tiede: Ensimmäisten turistien on määrä pian lennähtää avaruuteen – Suomessa lehtori Annette Toivonen tekee aiheesta väitöskirjaa ja vieläpä kestävän kehityksen näkökulmasta

Toivosen väitöskirja tuo esiin muun muassa globaalin tasa-arvon. Hän ehdottaa, että samoin kuin lentomatkailija myös avaruusmatkailija voisi kompensoida lentonsa.

Blue Origin -yhtiön avaruusaluksella on tehty useita koelentoja. Ensimmäinen onnistunut lento tehtiin tammikuussa 2016 Teksasista. AOP/Alamy/Blue Origin

Eija Marja-aho

Vuosikymmeniä haaveiltu kaupallisten avaruusmatkojen aika on vihdoin täällä.

Amerikkalaisen Amazonin perustajan Jeff Bezosin omistaman Blue Origin -yhtiön on määrä lennättää ensimmäiset turistit avaruuteen kuukauden päästä.

Lennon päivämääräksi on sovittu 20. heinäkuuta. Kapseliin mahtuu kuusi matkustajaa, ja lipun hinta on 250 000 dollaria (noin 206 000 euroa). Yksi paikoista huutokaupattiin 28 miljoonalla dollarilla (noin 23 miljoonaa eurolla).

Matka suuntautuu sadan kilometrin korkeuteen. Se on toisen määritelmän mukaan raja, joka erottaa maan ilmakehän ja avaruuden toisistaan. Yhdysvaltain ilmavoimilla raja on 80 kilometriä.

Lentoaika on yksitoista minuuttia, josta noin kahden minuutin ajan matkustajat pääsevät näkemään maan kaarevan muodon. Koska aluksessa on nettiyhteys, kokemuksen voi ikuistaa selfieksi kuuden suuren ikkunan kautta.

Lennolla pääsee kokemaan myös painovoimattomuuden tilan.

Annette Toivonen aloitti väitöskirjan teon vuonna 2015. Hän kuvailee itseään pioneeriksi, sillä avaruusturismia ei matkailun ja kestävän kehityksen näkökulmasta ole juurikaan tutkittu. Outi Paappanen

Hieman ennen tuota historiallista hetkeä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lehtori Annette Toivonen, 43, on jättänyt avaruusturismia koskevan väitöskirjansa esitarkastukseen Lapin yliopistoon.

Kyse on niin ikään ainutlaatuisesta tapahtumasta omassa lajissaan. Tiettävästi kukaan muu ei ole tehnyt avaruusturismista väitöskirjaa matkailun ja kestävän kehityksen näkökulmasta.

Toivonen nimittää heinäkuun turistilentoa avaruushyppyturismiksi. Se on avaruusmatkailun ensimmäinen vaihe.

– Seuraavassa vaiheessa turisteja lennätetään kansainväliselle avaruusasemalle. Lipun hinta lienee jo miljoonia, Toivonen luonnehtii.

Ensimmäisenä asemalle ehtinee toimintaelokuvien tähti Tom Cruise. Hänet aiotaan lennättää sinne loppuvuodesta tekemään elokuvaa.

Ensimmäisen kaupallisen kuumatkan on suunniteltu tapahtuvan vuonna 2023. Miljardööri Elon Muskin Space X -yhtiön Starship-aluksen on silloin määrä viedä joukko ihmisiä viikon mittaiselle matkalle kuun ympäri.

Toivosen mukaan kolmas avaruusturismin vaihe lennättää matkailijoita avaruushotelliin, joka voitaisiin rakentaa alempaan ilmakehään. Neljännessä vaiheessa matka suuntautuisi Kuuhun rakennettuun tukikohtaan, ja sen jälkeen puhutaankin jo matkoista Marsiin.

Toivonen uskoo, että kaikki tämä tapahtuu seuraavan 30 vuoden kuluessa.

Jo vuoteen 2030 mennessä avaruusmatkailun ennustetaan tuovan miljardien liikevaihdon.

Jeff Bezos perusti Blue Origin -yhtiönsä vuonna 2000. Se tekee ensimmäisen miehitetyn avaruuselentonsa heinäkuussa. AOP/EPA/BLUE ORIGIN HANDOUT

Ensimmäiset ajatukset avaruusturismista heitettiin ilmoille jo 1950-luvulla, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kävivät kilpajuoksua Kuuhun.

– Vuonna 1968 amerikkalainen lentoyhtiö Pan-Am avasi jopa varauslistan kuulennoille, Toivonen kertoo.

Lentojen oletettiin alkavan vuoden 2000 tienoilla. Lippuja varattiin kymmeniätuhansia. Varauslista suljettiin vasta 1990-luvun alussa Pan-Amin kaaduttua konkurssiin.

Amerikkalaisten Apollo-ohjelman jälkeen avaruuden valloitus jäi vuosiksi taka-alalle. Apollo oli vuosina 1961–72 toteutettu ohjelma, jonka päätavoite oli tehdä miehitetty avaruuslento kuuhun. Näin tapahtui heinäkuussa 1969.

Kylmän sodan jälkeen into käynnistää kalliita avaruusohjelmia hiipui.

– Vasta vuosituhannen vaihde ja internet herättivät ajatukset kaupallisista avaruusmatkoista uudelleen eloon. Kaikki kolme alan pioneeriyritystä eli Blue Origin, Space X ja Virgin Galactic on perustettu vuosina 2000–2004, Toivonen toteaa.

Ensimmäisenä avaruusturistina pidetään multimiljonääri Dennis Titoa, joka matkusti kansainväliselle avaruusasemalle vuonna 2001. Hän maksoi kymmenen päivän seikkailustaan 20 miljoonaa dollaria ja treenasi matkaa varten kuuden kuukauden ajan kuin astronautti.

– Hänen jälkeensä on ollut kymmenkunta muuta.

Annette Toivo sen mukaan avaruuslentoja tarjoavat yhtiöt voisivat kompensoida lentoja sijoittamalla esimerkiksi johonkin maanpäälliseen ympäristö- tai suojeluhankkeeseen. Outi Paappanen

Avaruusmatkailua ja kestävää kehitystä ei hevin yhdistäisi toisiinsa. Toivosen väitöskirja tuo esiin muun muassa globaalin tasa-arvon.

– Avaruusmatkailu on ainakin alkuvaiheessa eliitin aktiviteetti. Ne, joilla on rahaa, lennähtävät ihmettelemään maan pyöreyttä, ottavat siitä selfien ja saavat sillä statusta. Muut jäävät hengittelemään avaruusraketin pakokaasuja.

Toivonen ehdottaa, että samoin kuin lentomatkailija myös avaruusmatkailija voisi kompensoida lentonsa.

– Avaruuslentoja tarjoava yhtiö voisi puolestaan sijoittaa esimerkiksi johonkin maanpäälliseen ympäristö- tai suojeluhankkeeseen. Tällaisen yhteiskunnallisen aspektin pitäisi liittyä avaruusmatkailuun heti alusta asti.

Kansainvälinen avaruuslainsäädäntö ei tunne avaruusmatkailua eikä monia muitakaan avaruuteen liittyviä uusia ilmiöitä, kuten avaruusromun määrän kasvua.

– Avaruuden yleissopimus on solmittu vuonna 1967. Sen jälkeen on tapahtunut paljon sellaista, johon sopimus ei anna vastauksia. Myös kokonaisvaltainen suunnitelma puuttuu.

Yhteistä tahtoa kansainvälisen avaruuslainsäädännön päivittämisestä ei ainakaan vielä ole löytynyt.

– Yritän väitöskirjassani ja viime vuonna julkaistussa tietokirjassani nostaa näitä asioita esiin, Toivonen sanoo.

Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Porvoon yksikössä on järjestetty jo parin vuoden ajan kestävän kehityksen avaruusturismikursseja. Tiettävästi vastaavia ei järjestetä vielä missään muualla.

Kurssien vetäjänä on toiminut lehtori Annette Toivonen.

– Niille on osallistunut jo noin 200 opiskelijaa. Uusin kesäkurssi täyttyi hetkessä, hän kertoo.

Toivonen on ohjannut aiheesta myös muutamia opinnäytetöitä.

Hänelle itselleen avaruus ei ole koskaan ollut erityisen intohimon kohde, vaan häntä kiehtoo ennen muuta tulevaisuuden matkailu.

– Olen ollut näköalapaikoilla silloin, kun matkailussa ja ohjelmistoalalla on tapahtunut isoja käänteitä. Yksi tällainen oli online-varausten tulo. Näin, kuinka valtavasti ne muuttivat matkailua.

– Olin peliyhtiö Sulakkeella töissä, kun sosiaalinen media alkoi muotoutua. Kiinnostukseni avaruusturismiin ja kestävän kehitykseen on luontaista jatkumoa näille ilmiöille.

Avaruus ei ole koskaan ollut Annette Toivosen intohimo, vaikka toki Star Trekit tuli veljen kanssa katsottuakin. Outi Paappanen

Toivosen mielestä avaruusturismin kestävin muoto on avaruusaiheinen turismi eli maanpäällinen avaruusturismi.

Sellaisiksi voidaan laskea esimerkiksi vierailut avaruuselämyskeskuksiin, kuten Floridan Kennedy Space Centeriin, ja maksulliset tähtitaivasretket.

Suomella olisi Toivosen mukaan sauma edistää matkailutunnettuuttaan avaruusaiheisen turismin avulla.

– Lappiin matkustetaan ympäri maailman ihastelemaan taivaalla eri värein leiskuvaa avaruusilmiötä – revontulia. Niitä on kuitenkin tähän saakka markkinoitu luonnontieteellisenä ilmiönä, ei avaruuselämyksenä.

Toivosen mielestä revontulielämykset ja niiden ympärille luodut palvelut voisivat osaltaan edistää myös Suomen avaruusstrategiaa. Sen tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä Suomella on maailman houkuttelevin avaruusliiketoiminnan toimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki yritykset.

Suomesta tuli avaruusvaltio vuonna 2017, kun Aalto1-tutkimussatelliitti laukaistiin avaruuteen intialaisen kantoraketin kyydissä. Suomen ensimmäinen avaruuslaki astui voimaan vuotta myöhemmin.

Lähteinä myös Helsingin Sanomat 9.5.2021, Tiede 21.4.2020, Yle Tiede 13.12.2019

Hän

Annette Toivonen

Syntynyt 1977 Helsingissä. Asuu Porvoossa.

Työskentelee Haaga-Heliassa matkailun lehtorina. On myös tietokirjailija ja väitöskirjatutkija.

Lapin yliopistoon tehtävän väitöskirjan aiheena on kestävän kehityksen avaruusturismi. Samasta aiheesta julkaistiin viime vuonna Sustainable Space Tourism – An Introduction -tietokirja.

Sinkku, perheeseen kuuluu yksi lapsi.

Harrastaa matkailua ja kulttuuritapahtumia.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.