Suvut: ”Kartanoa meillä ei enää ole, mutta joskus juhlissa pidän sinettisormusta" – Suomen aatelissuvut kokoontuvat yhä Ritarihuoneella

Moni suku on hyvin pieni. Siksi On odotettavissa, että lähivuosina sammuu edelleen muutama aatelissuku.

Noin joka tuhannes suomalainen on sukujuuriltaan aatelinen. Johan von Knorring on yksi heistä – hänelle Helsingissä sijaitseva Ritarihuone on tullut vuosikymmenten varrella hyvin tutuksi. Päivi Tuovinen

Jari Pietiläinen

Töölöläinen Anna Munsterhjelm on yksi tuhansista helsinkiläisistä, jotka tuntevat omat sukujuurensa tavallista tarkemmin.

Munsterhjelmin suku on aatelinen – ja aatelissukujen vaiheita on vuosisatojen ajan dokumentoitu muita sukuja perusteellisemmin.

Aateloituihin sukuihin kuuluu koko maassa nykyään kuutisentuhatta suomalaista. Heistä parisentuhatta asuu ulkomailla.

Munsterhjelmin suku juontaa juurensa 1600-luvun Saksaan, josta esi-isät muuttivat Turkuun ja sieltä myös muualle Suomeen.

– Minun sukuni on aateloitu vuonna 1726, jolloin hovioikeuden varapresidentti Anders Munsterille myönnettiin aatelisarvo, Munsterhjelm kertoo.

– Vaikka olen aina tiennyt, että olen aatelissukua, ei sitä ole meidän perheessämme mitenkään korostettu. En siis ole elänyt missään aatelisyhteisössä kuten joissain muissa suvuissa on tehty.

Varhaisimmat esi-isäni elivät 1130-luvun Saksassa.

Muiden suomalaisten aatelissukujen tapaan myös Munsterhjelmit työskentelevät nykyisin aivan tavallisissa ammateissa.

Anna Munsterhjelm itse on nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n toiminnanjohtaja.

– Mitään kartano-omistuksia ei meillä enää ole. Isäni on syntynyt isoisänsä omistamaan kartanoon, mutta sekin on 1990-luvulla myyty.

– Juhlissa pidän vaakunalla koristettua sinettisormusta, mutta muuten ei meillä ole kodissamme aatelissuvun tunnusmerkkejä esillä, Munsterhjelm kertoo.

Kruununhaassa sijaitseva Ritarihuone on talo, joka humisee Suomen historiaa. Täällä kokoontui maamme aatelissääty vuoteen 1906 saakka.

Varhaisimmat esi-isäni elivät 1130-luvun Saksassa.

Tuosta ajasta on Munsterhjelmin suvun hallussa säilynyt Ritarihuoneella tuoli numero 115.

Siihen tuoliin istahtaa yhä edelleen pidettävissä aateliskokouksissa suvun päämies.

Ritarihuoneen kamreeri Johan von Knorring tuntee Suomen aatelissuvut perinpohjaisesti.

– Aatelissukuja on maassamme ollut kaikkiaan 357, mutta niistä on vuosisatojen varrella sammunut yli puolet, von Knorring laskee.

– Moni suku on hyvin pieni, jopa vain muutaman henkilön kokoinen. On odotettavissa, että lähivuosina sammuu edelleen muutama aatelissuku.

Von Knorringin mukaan on tyypillistä, että Suomen aatelisista merkittävä osa työskentelee aivan tavallisissa ammateissa.

– Kyllä aatelisia on kaikkialla, aina varaosamyyjistä professoreihin ja siivoojista toimitusjohtajiin saakka.

– Ammattien kirjo on sama kuin koko yhteiskunnassa, von Knorring muistuttaa.

Joka tapauksessa suomalaisten kiinnostus aatelissukuja kohtaan on tällä hetkellä varsin suuri.

– Ilahduttavaa on se, että se kiinnostus on samalla positiivista. Esimerkiksi itse en ole koskaan saanut osakseni nyreää kohtelua aatelistaustani vuoksi.

Von Knorringin omaa sukua on tutkittu sananmukaisesti juurta jaksain.

– Varhaisimmat tunnetut esi-isäni asuivat Saksan Thüringenissä 1130-luvulla. Sen kauemmas ei sukututkimuksen avulla voi juurikaan enää päästä, von Knorring kertoo.

Aatelissääty

Moni vanha suku sammuu

Suomessa on nykyisin noin 150 aatelissukua.

Näihin sukuihin kuuluu noin 6 000 aatelista.

Suurimmat suvut ovat Schaumannit, Aminoffit ja Ehrnroothit.

Vanhimmat suvut juontavat juurensa 1100-luvulle saakka.

Aatelissukujen lukumäärä vähenee kaiken aikaa, kun suvun viimeinen miespuolinen jäsen kuolee.

Aatelisten kokoontumispaikka on Ritarihuone Helsingissä.

Aateliset suvut on koottu Aateliskalenteriin, joka ilmestyy joka kolmas vuosi.

Viimeinen suomalainen suku aateloitiin 1912.

Suomen valtiomuodon muututtua tasavallaksi ei uusia sukuja ole enää mahdollista aateloida.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.