Töölönlahden historia sisällissodan ajalta on synkkä, mutta mitä tapahtui Kulosaaren kalifille? – Helsingin tunnettuihin rikospaikkoihin voi tutustua paitsi itsenäisesti myös opastetulla kävelyllä

Virallisen tiedon mukaan virolainen Jüri Vilms teloitettiin Töölönlahden rannassa. Täyttä varmuutta asiasta ei ole.

Irakin suurlähetystö sijaitsee osoitteessa Lars Sonckin tie 2. Rakennus oli vuosia tyhjillään mutta on sittemmin kunnostettu. Lähettiläs Saleh Mehdi Amashin kuolemasta on annettu julkisuuteen hyvin vähän tietoa. Juha Boijer

Katarina Boijer

Helsinki on ollut vuosikymmenten aikana useiden henkirikosten näyttämönä. Nykypäivän matkailija voi tutustua synkkään puoleen yksin tai opastetulla kierroksella.

Idyllisessä Kulosaaressa sijaitsee useita lähetystöjä, joista eksoottisin on vuonna 1980 rakennettu Irakin suurlähetystö. Rakennus herätti suurta vastustusta, mutta diplomaattisen koskemattomuuden takaamana lähetystö sai rakentaa tontilleen, mitä halusi.

Ensimmäinen lähettiläs oli räiskyvä persoona, kenraali Saleh Mehdi Amash. Häntä kutsuttiin Kulosaaren kalifiksi, ja hän oli kiinnostunut arabialaisista hevosista ja runoudesta.

Vuonna 1985 Kulosaari kuitenkin menetti runoilevan kalifinsa. Hänet myrkytettiin.

Julkisuuteen tapauksesta annettiin hyvin vähän tietoa, mutta on epäilty, että Irakin silloinen presidentti Saddam Hussein järjesti hänen salamurhansa. Saleh Mehdi Amash kuoli sairaalassa, mutta ruumiinavausta ei saanut tehdä.

Irakin lähetystö oli tapetilla myös vuonna 1991, kun kurdipakolaisia kiipesi aidan yli. Lähetystöstä ammuttiin useita laukauksia ilmaan.

Palatsirakennus on vuosien saatossa solahtanut Kulosaaren katukuvaan saumattomasti, mutta murhamysteeri säilyy.

Jüri Vilmsistä kertova laattareliefi on osoitteessa Mannerheimintie 15. Juha Boijer

Oopperatalon vieressä sijaitsee punatiilinen rakennus, entinen sokeritehdas.

Pääoven vieressä on muistolaatta, jossa komeilee Viron kansallissankari Jüri Vilms. Hän oli maan väliaikaishallituksen varapääministeri sekä oikeusministeri.

Tallinna oli vuonna 1918 saksalaisten miehittämä, eivätkä he katsoneet hyvällä Vilmsin pyrkimyksiä itsenäisyyteen. Vilms pakeni jään yli Suomeen.

Sen jälkeen alkoivat teoriat, epäselvyydet ja valheet. Vilmsin kohtalo on edelleen epäselvä.

Virallisen tiedon mukaan saksalaiset teloittivat hänet sokeritehtaan kupeessa Töölönlahden rannalla, ja hänet on haudattu punaisten yhteishautaan. Näistä ei ole muita todisteita kuin hatarasti laadittu selvitys. Todisteeksi hyväksyttiin myös valokuva, jossa teloitettavan kasvoja oli kömpelösti retusoitu.

Koko tarinan kutojaksi paljastui huijari ja kovan luokan valehtelija Peeter Matz, joka härskisti lypsi Viron valtiota.

Joukkohaudan avaaminen ja Vilmsin oletettu ruumis oli sekin aikamoinen soppa. Ruumis vietiin kuitenkin Viroon, vaikka Matz valitsi arviolta haudasta suurimman miehen, koska Vilmskin oli roteva.

Erään teorian mukaan ruotsalaiset vapaaehtoiset ampuivat Vilmsin ja kaksi muuta virolaista Hauholla toukokuussa 1918. Ehkä yksi heistä oli Vilms, rahoineen ja susiturkkeineen.

Tähtitorninmäkikin on kirjattu historiaan rikospaikkana. Tältä siellä näyttää nyt. Juha Boijer

Naisen alaston ruumis löytyi puistosta kesällä 1947. Ruumis oli aseteltu niin, että puistonpenkin jalka oli lävistänyt hänen kurkkunsa. Häntä oli myös kuristettu.

Maj-Lis Packalén oli tavannut edellisenä iltana ravintola Kappelissa 22-vuotiaan Alexander Adlivankinin. Ryyppymiehiä tämä ei ollut vaan vaimonsa mukaan kiltti ja tunnollinen.

Kappelissa hän kuitenkin joi seurueensa kanssa itsensä tolkuttomaan humalaan. Mukaan liittyi myös Packalén, jonka kanssa Adlivankin lähti jatkamaan juomista Tähtitorninmäelle. Heille tuli riitaa, ja sen karuksi lopuksi nainen menetti henkensä.

Adlivankin jäi kiinni ja tunnusti. Motiivia ei löytynyt, vaan hän oli vain saanut päähänsä murhata naisen. Adlivankin vaihtoi sukunimeään, ja tuomionsa kärsittyään hän syyllistyi varkauksiin ja pahoinpitelyihin.

Adlivankin oli ammatiltaan hovimestari, ja klassikkodekkareiden mukaan tälläkin kertaa hovimestari oli todellakin syyllinen.

Fredrikinkadun ja Bulevardin risteyksessä 1970-luvulla tapahtunut rikos on yhä selvittämättä. Juha Boijer

Vuonna 1974 vantaalainen eläkeläinen Aili Holopainen tuli Helsinkiin katsomaan sairaalassa ollutta ystäväänsä. Sen jälkeen hän meni ravintolaan Albertinkadulle.

Holopainen alkoi juttusille Leksa-nimisen miehen kanssa, ja he poistuivat ravintolasta.

Hieman myöhemmin Holopainen makasi henkitoreissaan kadunkulmassa. Häntä oli isketty veitsellä rintaan, ja hän kuoli vammoihinsa sairaalassa.

Joutuiko hän puukotetuksi sattumanvaraisesti, vai oliko syyllinen Leksa? Leksaa ei koskaan tavoitettu, ja tapaus on edelleenkin avoin.

Steen Christensen surmasi suomalaiset poliisit Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteyksessä. Juha Boijer

Poliisin kuoleminen virkatehtävissä Suomessa on erittäin harvinaista, ja suurin osa tapauksista on sattunut ennen 1950-lukua. Mutta vuonna 1997 rauhallisen Ullanlinnan hiljaisuus järkkyi.

Raiskauksesta ja ryöstöistä tuomittu tanskalainen Steen Christensen oli kotimaassaan vartioimattomalla lomalla. Hän pakeni Helsinkiin ja ryösti aseellisesti hotelli Palacen kassan.

Ylikonstaapeli Eero Holsti ja vanhempi konstaapeli Antero Palo havaitsivat miehen ja yrittivät pysäyttää hänet, mutta Christensen surmasi poliisit.

Christensen pääsi karkuun, mutta hänet löydettiin yleisövihjeen perusteella kolmen vuorokauden kuluttua hämeenlinnalaisesta hotellista. Hän tunnusti murhat.

Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja siirrettiin Tanskaan. Hän istuu tuomiotaan yhä.

Töölönlahdelle päättyi niin Antti Mikkolan kuin Gösta Schybergsoninkin elämä. Juha Boijer

Antti Mikkola oli 1900-luvun alun nuorsuomalainen kansanedustaja. Hän oli myös Turun Sanomien perustaja, eikä hänen suorapuheisuutensa miellyttänyt punaisia.

Pääkaupunki oli kaoottisessa tilassa, ja sisällissota repi yhä syvempiä railoja.

Mikkola oli majoittunut pensionaattiin Mikonkadulla, josta aseistetut kaartilaiset hakivat hänet ja veivät Senaatintorin poliisiasemalle. Sieltä hänet luovutettiin punakaartin partiolle ilman oikeudenkäyntiä. Hänet heitettiin ulos autosta ja teloitettiin Töölönlahdella.

Samassa kuussa ja samassa ympäristössä tapettiin myös nuori Gösta Schybergson. Hän toimi alilääkärinä Humaliston sairaalassa ja liittyi myös kansainväliseen Punaiseen Ristiin.

Kymmenet punaiset piirittivät sairaalan ja etsivät suojeluskuntalaisia piilottelevaa henkilöä sekä aseita. Mitään ei löytynyt, mutta he ottivat kuulusteltavakseen Schybergsonin. Punaiset päättivät nuoren lääkärin olevan lahtari. Kuulusteluja ei tehty, mutta hänet luvattiin palauttaa seuraavana päivänä.

Nuorukainen vietiin kuitenkin suoraan Töölönlahden jäälle, ja hänet ammuttiin takaapäin.

Murhasta tuli punaisille erittäin kiusallinen, koska sodan molemmat osapuolet olivat sitoutuneet kunnioittamaan Punaisen Ristin puolueettomuutta. Järjettömästä murhasta älähtivät niin punaiset, Suomen Lääkäriliitto kuin Punainen Ristikin. Virallinen selvitys tehtiin, mutta syyllisiä ei saatu kiinni.

Tieto murhasta kantautui myös Jean Sibeliuksen Ainolaan. Hän järkyttyi teosta ja pelkäsi myös omasta puolestaan. Tuusulassa valta oli punaisilla, jotka laittoivat Sibeliuksen kotiarestiin ja etsivät aseita.

Myöhemmin Gösta Schybergsonin äiti löysi poikansa kirjoittamia runoja ja rohkeasti pyysi Sibeliusta säveltämään niihin melodian. Sibelius tarttui toimeen, ja syntyi kaksi laulua mieskuorolle: Ute hörs stormen sekä Brusande rusar en våg.

Tausta

Murhapaikoista on tehty kirja

Jutun lähteenä on käytetty muun muassa toimittaja, tietokirjailija ja kaupunkiopas Pauli Jokisen kirjoittamaa Helsingin murhahistoria -kirjaa.

Hän on myös järjestänyt suosittuja, usein loppuunmyytyjä murhakävelyjä Helsingissä. Kierrokset tehdään kaupunginosittain.

Korona-aikana kävelyt ovat tauolla, mutta kirjan mukaan voi suunnistaa itsenäisesti.

Kirjassa on 110 tapausta ja eri kaupunginosista on selkeät kartat.

Jokista kiinnostaa paikallishistoria ja sosiaalihistoria sekä niiden esittely monesta eri kulmasta, myös rikosten. Hän on kiinnostunut nimenomaan ratkaisemattomista mysteereistä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.