Kirjat: Rakennusmiehet jäivät luodon vangeiksi, kun myrsky huuhtoi keskeneräistä majakkaa – tällaista oli elämä Kallbådanissa

Autiolle luodolle rakennettu Kallbådanin majakka täyttää pian 100 vuotta. Tuoreessa kirjassa kuvataan majakan hurjaa rakentamista ja elämää luodolla, jossa asuttiin vielä 60-luvulla.

Kallbådanin majakan valmistumisesta tulee ensi kesänä kuluneeksi 100 vuotta. Kirkkonummen kunta

Paavo Rantalainen

Majakkaseuran tuoreessa kirjassa Porkkalan luotseista ja majakoista kuvataan tarkasti myös Kirkkonummen kunnan tunnusmajakan Kallbådanin värikästä historiaa.

Autiolle luodolle rakennettu Kallbådan täyttää pian 100 vuotta. Majakka otettiin käyttöön joulukuussa 1920 ja täysin valmiiksi rakennus saatiin seuraavana kesänä 1921.

Majakan tarve oli todettu jo kauan ennen sitä. Haaksirikkoja oli useita, ja varsinkin talviväylä lännestä Helsinkiin oli erittäin ongelmallinen.

Ahtojäät Helsingin edustalla estivät useina talvina laivoja pääsemästä avomereltä suoraan Helsinkiin. Tällöin piti ”kiertää” Porkkalan sisäväylää pitkin. Näin tehdään joskus nykyisinkin.

Porkkalanniemeä sivuava väylä on karikkoinen. Siitä on hyvin muistissa suhteellisen tuorekin esimerkki: Sally Albatrossin haaksirikko vuonna 1994.

Senaatti päätti vuonna 1901 ostaa Kallbådanin luodon, jolle pystytettiin merimerkki. Se lähti ilmeisesti jäiden mukana matkoihinsa vuonna 1912.

Luodolle päätettiin rakentaa vankka majakkarakennus kivestä ja silloisesta uudesta tuotteesta teräsbetonista.

Voi vain kuvitella, millaista oli lähteä pystyttämään isoa rakennusta tyhjälle luodolle senaikaisilla menetelmillä.

Eikä se helppoa ollutkaan. Rakennuspaikkaa sanottiin Suomen pienimmäksi majakkatontiksi.

Jo heinäkuussa 1920 myrsky pyyhkäisi rakennustarvikkeet betonimylly mukaan lukien luodolta mereen.

Pahin oli vielä edessä. Marraskuussa raju myrsky ja aallokko kesti 10 päivää, jolloin rakennusmiehet olivat luodon vankeina ja pelkäsivät kuollakseen myrskyn ravistelemassa keskeneräisessä majakkarakennuksessa.

Ruoka jouduttiin tuomaan pakattuna tynnyreihin, jotka vedettiin laivalta köysillä luodolle.

Majakalle palkattiin kolme sumusireeninhoitajaa ja majakkamestari. Myös vaimoja ja lapsia muutti myöhemmin majakalle asumaan.

Kallbådanilla asuttiin 1950–1960-luvuille saakka, kunnes majakka automatisoitiin.

Majakkarakennus on viime vuosikymmenellä kunnostettu, ja sen asuintilat ovat käyttökelpoiset.

Majakkaa on vuokrannut valtiolta matkailukäyttöön ex-vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson Kirkkonummelta. Vuokrasopimus on voimassa tällä erää vuoteen 2028.

Kirja

Porkkalan majakat

Suomen Majakkaseuran kustantaman kirjan Majakoiden ja luotsien Porkkala on toimittanut Pekka Väisänen. Kirjoittajia ja taustatyön tekijöitä on ollut mukana useita.

Kirjaa suositellaan ostettavaksi Majakkaseuran eri tilaisuuksissa, mutta sitä voi myös tilata postitse Suomen Majakkaseuralta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.