Syntyvyyden romahduksella laajat seuraukset

Laskussa. Syntyvyys laskee ennustettuakin jyrkemmin. Kuva: Fotoakuten.se

Syntyvyys laskee Suomessa virallisia ennusteitakin nopeammin. Lasten määrän väheneminen heijastuu laajasti yhteiskuntaan. Kun ikäluokat supistuvat, vaikutukset näkyvät esimerkiksi päiväkoti- ja kouluverkossa. Kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin ei tulevaisuudessa riitä lapsia tai sitten rakennukset ovat väärässä paikassa. Harvaan asutuilla seuduilla se merkitsee pidempiä koulumatkoja. Tilastokeskuksen viime vuoden lukujen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus Loviisan väestöstä oli 13,8 prosenttia ja yli 64-vuotiaiden osuus 28,2 prosenttia. Syntyneiden enemmyys oli -120 ja kuntien välinen muuttovoitto/-tappio -78. Perheitä Loviisassa oli viime vuonna 4 140, kaupungin väkiluku yhteensä 14 891. Esimerkiksi vuoden 2013 lopussa loviisalaisia oli 15 493. Alle 15-vuotiaiden osuus oli 15,2 prosenttia, 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli 24,4. Uusia loviisalaisia syntyi viime vuonna alle 80. Mikäli syntyvyys pysyy yhtä alhaisena seuraavinakin vuosina, seuraukset näkyvät vääjäämättä esimerkiksi kouluverkossa. Ensi syksynä ensimmäisen luokan aloittavia lapsia oli toukokuun alkuun mennessä ilmoitettu seuraavasti: Forsby skola 14, Generalshagens skola 35, Haddom skola 6, Harjurinteen koulu 24, Isnäs skola 2, Isnäsin koulu 4, Kirkonkylän koulu 8, Koskenkylän koulu 18, Kyrkoby skola 5, Sävträsk skola 7, Tesjoen koulu 15, Tessjö skola 7, Teutjärven koulu 5, Valkon koulu 15. Luvut voivat toki vielä muuttua syksyyn mennessä. Ekaluokkalaisten kokonaismäärää luonnehditaan vielä hyväksi. Lisäksi esimerkiksi 7-luokkalaisia aloittaa melko iso lukumäärä. Lapsen hankintaa mietitään nykyisin yhä tarkemmin. Yhä yleisempää on hankkia vaikkapa täsmävauvoja: perheenlisäys yritetään ajoittaa keskikesään, niin että perhe saisi kesälomista maksimaalisen hyödyn. Yllätysvauvoja ei juuri saada enää kuin iltapäivälehtien lööppien mukaan. Myöskään sosiaalinen paine ei ole lasten hankkimiseen enää lainkaan niin kova kuin vielä muutama kymmenen vuotta sitten. Koska ystävien ja tuttavien mallilla on oma vaikutuksensa, lapsettomien vaihtoehtoinen elämäntapa saattaa sekin ruokkia lapsettomuutta. Kuin myös se, että ensimmäisen lapsen hankinta siirtyy koko ajan myöhemmäksi ja noin 15 prosenttia naisista ja miehistä on kohdannut vaikeuksia saada lapsi, vaikka he ovat vanhemmaksi halunneet. Syyt hankkia lapsi tai olla hankkimatta on niin henkilökohtainen päätös, että siihen ei yhteiskunta pysty ainakaan patistamalla vaikuttamaan. Nyky-yhteiskunta tuntuu olevan hyvin kaksijakoinen suhtautumisessaan lapsiin: toisaalta lapsia pidetään isona rasitteena, toisaalta moni lapsiperhe tuntuu elävän täysin lasten ehdoilla. Jonkinlainen tasapaino tekisi hyvää lapsiperhepuheelle. Kaiken ei tarvitse olla valmista, eikä tulevien vanhempien täydellisiä, ennen kuin on lapsen aika.

Kotimaan matkailulla paljon voitettavaa

Suomen matkailukohteissa eletään parhaillaan huippusesonkia. Kotimaan matkailulla onkin vielä paljon voitettavaa, sillä esimerkiksi luontomatkailu kiinnostaa yhä useampia. Turisti haluaa myös entistä useammin tehdä ja kokea itse. Etelä-Suomen monipuolinen tarjonta on korkeintaan vain muutaman tunnin matkan päässä. Jos lomaa on vaikkapa vain viikko, siinäkin ajassa ehtii kiertää monenmoisissa kohteissa. Rannikolla voi suunnata vaikkapa lähisaaristoon ja kesäiset pikkukaupungit tarjoavat parastaan. Kaikki eivät välttämättä tunne lähiseutunsa kohteita ja matkailutarjontaa kovinkaan hyvin. Lähiseutumatkailu on paitsi ekologista, myös paikallista elinkeinoelämää tukeva päätös. Sekin on etu, että koti on lähellä, jos päiväkausia jatkuva vesisade yllättää. Suunnitelmien muuttaminen on helppoa. Suosituimmilla lomailuseuduilla majoitus on kuitenkin hyvä varata hyvissä ajoin. Kotimaan lomailun yhä ratkaisematon ongelma on, että sesonki on auttamattoman lyhyt. Kun koulut jälleen alkavat, moni kesäkuppila ja muu palvelu pistää oven säpin kiinni. Se on sekä yrittäjien että matkailijoiden tappio.

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet