Paikalliset

Paluumuutto tyssähtää työpaikkoihin

Nuoret aikuiset muuttavat Loviisasta pois etenkin opiskelujen takia. Kiinnostavien työpaikkojen keskittyminen suuriin kaupunkeihin tekee paluumuutosta vähemmän houkuttelevaa.
LOVIISA. Lukion tai ammattikoulun päättävillä loviisalaisnuorilla on usein edessään valinta. Mitä tämän jälkeen? Jos nuori suuntaa korkea-asteen opintoihin, tie vie väistämättä pois Loviisasta, sillä seudulla ei tarjolla yliopisto- tai korkeakouluopintoja. Loviisasta saatetaan muuttaa pois myös aikaisemmin suurten kaupunkien erikoislukioiden tai ammattiopetustarjonnan takia. Osa nuorista ei välttämättä palaa lainkaan takaisin, jos juuri hankitulla koulutuksella ei saa töitä Loviisan seudulta. Kunnan väestöpyramidikuviosta huomaa, että 20–24-vuotiaiden ikäryhmä on Loviisassa huomattavasti pienempi kuin peruskouluikäisten lasten tai keski-ikäisten ikäluokat. Jos paluumuuttoa ei tapahdu, myös tulevat ruuhkavuosi- ja keski-ikäisten ikäryhmät tulevat jäämään pienemmiksi. Kysyimme neljältä loviisalaislähtöiseltä nuorelta aikuiselta, mikä on saanut heidät muuttamaan pois Loviisasta ja mikä voisi saada heidät muuttamaan takaisin kaupunkiin. Vastauksissa painottuivat etenkin kiinnostavien opiskelu- ja työpaikkojen sijainti, mutta myös suurempien kaupunkien palvelut.

Lyhyet työmatkat ja kaupunkielämä kiinnostavat

Loviisalaislähtöinen Jerry Träskelin, 25, on lukiovuosien jälkeen muuttanut Loviisasta pääkaupunkiseudulle. Asuinpaikka valikoitui aikanaan lähinnä töiden ja opintojen perusteella. – Muutin Loviisasta alun perin osittain Helsinkiin, koska Loviisan seudulla ei ollut tarjolla haluamaani koulutusta. Myöhemmin vakiinnuin töiden myötä Helsinkiin niin hyvin, että siirsin osoitteeni pysyvästi tänne, Träskelin kertoo. Tällä hetkellä hän työskentelee järjestelmäasiantuntijana CSC – Tieteen tietotekniikan keskus -nimisessä yhtiössä ja rakentaa työkseen IT-palveluita tutkijoiden ja korkeakoulujen käyttöön. Paluumuutto Loviisaan ei tällä hetkellä houkuta Träskeliniä työmatkojen ja pikkukaupungin rauhallisemman elämäntyylin vuoksi. – Mielenkiintoisimmat oman alani työpaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, useimmat Espoossa. Pitkä työmatka julkisilla ei juuri houkuta, ja autolla ajaminen vielä vähemmän. IT-alalla on kyllä usein kattavat etätyömahdollisuudet ja voisin tehdä montaa työtä pääsääntöisesti Loviisasta käsin, mutta ainakin toistaiseksi kaipaan paitsi työyhteisöä, myös isomman kaupungin elämää ja palveluita.

Lähipalveluilla suuri merkitys

Träskelinin tavoin Elias Erämaja, 30, on sittemmin muuttanut pääkaupunkiseudulle. Nykyisin hän asuu Espoossa ja työskentelee Medialiiton ekonomistina ja Graafisen Teollisuuden liittojohtajana. Erämajan asuinkunta muuttui vuonna 2015, kun hän sai opiskelujen päätyttyä työpaikan Helsingistä. Kulkeminen Loviisan ja Helsingin välillä olisi ollut työlästä ja koulutusta vastaavaa työtä taas ei Loviisan seudulla ollut tarjolla, joten muutto tuli ajankohtaiseksi. – Länsimetron valmistuminen teki Espoosta houkuttelevan vaihtoehdon Helsingin rinnalle. Työmatka Helsinkiin sujuu metrolla joutuisasti. Espoossa on myös toimivat lähipalvelut ja virkistysmahdollisuudet, Erämaja kuvailee. Tällä hetkellä hänellä ei ole näköpiirissä sellaista tekijää, joka saisi hänet muuttamaan takaisin Loviisaan. – Riittävän nopeat julkiset yhteydet Helsinkiin tai robottiauton tuleminen markkinoille voisivat tehdä paluumuutosta harkitsemisen arvoisen. Tärkeää on myös ylläpitää toimivia palveluita. Lapsiperheen näkökulmasta etenkin laadukkaat koulut ja varhaiskasvatus ovat keskeisiä. Espoossa asiat sujuvat mallikkaasti.
Loviisalaislähtöiset. Jerry Träskelin, Elias Erämaja, Wilma Valén ja Jenna-Julia Hentunen ovat muuttaneet pois Loviisasta opintojen ja töiden perässä. Kuvat haastateltavilta

Koulutusvaihtoehdot kauempana

Jenna-Julia Hentunen, 24, päätyi Loviisasta pääkaupunkiseudun sijaan ensin Hämeenlinnaan ja sitten Kouvolaan. – Loviisasta muutin 2014 opiskelemaan sisustusompelua Hämeenlinnaan, koska Loviisassa ei silloin ollut minulle sopivia koulutusvaihtoehtoja. Nykyisin hän asuu Kouvolassa ja opiskelee sisustusarkkitehtuuria Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Opintojen ohella Hentunen työskentelee kouvolalaisessa eläintarvikeliikkeessä. – Kouvola valikoitui asuinpaikaksi siten, että pääsin tänne opiskelemaan ja olihan Kouvola lähempänä Loviisaa, jossa edelleen asuu sukulaisia. Paluumuutto Loviisaan ei ole hänelle täysin poissuljettu ajatus. – Loviisaan voisin muuttaa takaisin, jos löytäisin sieltä tai lähialueilta oman alan töitä.

Ihmisvilinää ja mahdollisuuksia

Suunnittelijana työskentelevä Wilma Valén, 25, asui lukion jälkeen neljä vuotta Lahdessa, mutta on sittemmin helsinkiläistynyt. – Loviisassa ei yksinkertaisesti ollut paikkoja, missä opiskella lukion jälkeen. Lisäksi kaupunki tuntui turhan pieneltä ja hiljaiselta, Valén muistelee muuttoaan Lahteen. Nykyisen kotikaupunkinsa Helsingin hän näkee paikkana, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia töiden ja jatkokouluttautumisen saralla. Lisäksi häntä kiehtoo kaupungin eläväisyys. – Nautin kaupungin ihmisvilinästä ja Helsingin monipuolisuudesta - täältä löytää aina tekemistä. Myös suurin osa kavereistani asuu täällä, mikä tietysti tuki muuttopäätöstä. Valén katsoo, että rauhallista tunnelmaa hakeville Loviisa voi olla juuri sopiva kaupunki. – Loviisaan voisin muuttaa takaisin, jos joskus kaipaan pikkukaupungin rauhaa tai suunnitelmissa on ostaa omakotitalo tai perustaa perhe. Hänen mielestään Loviisa sijaitsee hyvällä paikalla pääkaupunkiseutuun nähden, mutta joukkoliikenteessä seutujen välillä hän näkee parantamisen varaa. – Julkinen liikenne on asia, johon pitäisi ehdottomasti saada muutosta ennen kuin voisin harkita tulevaisuudessa muuttavani takaisin Loviisaan.
Väestö. Vuonna 2018 Loviisan väestöpyramidikuvio näytti tältä. 20–24-vuotiaiden ikäryhmä on huomattavasti pienempi kuin 15–19-vuotiaiden ikäryhmä. Kuva Väestörakenne, Tilastokeskus

Loviisan väestörakenne 2018
  • 15-19-vuotiaita naisia oli 348, miehiä 377.
  • 20-24-vuotiaita naisia oli 209, miehiä 306.
  • 25-29-vuotiaita naisia oli 299, miehiä 341.
  • 35-39-vuotiaita naisia oli 381, miehiä 411.
  • 45-49-vuotiaita naisia oli 435, miehiä 492.
  • 55-59-vuotiaita naisia oli 561, miehiä 595.
  • 65-69-vuotiaita naisia oli 644, miehiä 633.
  • Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat