Ilmastonmuutos vaikuttaa merihylkeiden elämään. Hallia enemmän muutoksista kärsii itämerennorppa, joka pesii vain ahtojääkasaumiin.
Hyljebongareille toukokuu on otollista aikaa, sillä hallit eli harmaahylkeet ovat parhaillaan kokoontumassa suuriksi laumoiksi meren luodoille ja lähemmäksi rantavesiä.
Hylkeet vaihtavat karvansa vuosittain. Hylkeiden on siirryttävä karvanvaihdon ajaksi kuivalle maalle, jotta karva pääsee kuivumaan ja tippumaan pois. Itämerennorpalla karvanvaihto oli pääosin huhtikuussa.
Hylkeille kasvaa aikuiskarva vaalean kuuttikarvan jälkeen heti, kun lyhyt imetysaika päättyy. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan Mervi Kunnasrannan mukaan hylkeet ovat karvanvaihdon aikana ”rutuisen” ja kuluneen näköisiä, mutta karvanvaihto on tärkeä prosessi.
– Hylkeiden karva suojaa niitä hankautumisilta, mutta karvalla ei ole varsinaisesti lämpötaloudellista merkitystä. Sen sijaan nahan alainen rasvakerros toimii hylkeillä sisäisenä sukelluspukuna.
Täplikkäät hallit ja kiehkurakuvioiset itämerennorpat synnyttävät poikasensa helmi–maaliskuussa. Halleja voi nähdä luodoilla myös talvella, sillä hallinaaras pystyy synnyttämään kuutin jäälaudan lisäksi kuivalle maalle.
Itämerennorppa synnyttää yleensä vain jäälle, mieluiten ahtojääkasaan, jossa on riittävästi myös lunta.
Lisääntymispaikan valintaan vaikuttaa kuuttien koko. Hallin kuutti painaa syntyessään 12 kiloa, kun taas itämerennorpan jälkeläinen vain viitisen kiloa. Hallin kuutti kestää siten pakkasta ja viimaa paremmin.
– Norpan pieni kuutti tarvitsee lumipesän suojaa paitsi kylmyydeltä, myös pedoilta, Kunnasranta toteaa.
Kun tällainen huippupeto voi hyvin, se on hyvä merkki myös merien tilasta.
Mervi Kunnasranta, Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija
– Aikuisilla hylkeillä ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, mutta kettu tai isokoinen lintu, kuten merikotka, voi napata norpan kuutin, jos se ei ole pesän suojassa.
Jäästä ja lumesta riippuvaisille hylkeille ilmastoennusteet tarkoittavatkin huonoja uutisia. Ilmastonmuutos vaikuttaa siihen, että jäätilanne on epästabiili. Jääpeitteinen aika lyhenee sekä alkutalven että kevään osalta.
Jos hallinaaraat joutuvat jään puutteen vuoksi synnyttämään luodolle, kuutit ovat alttiimpia taudinaiheuttajille. Ne saattavat myös tallautua isojen urosten alle. Jäälle syntyneet kuutit ovat kaiken kaikkiaan parempikuntoisia.
Kunnasranta toteaa, että halli ei kuitenkaan tule todennäköisesti kärsimään ilmastonmuutoksesta yhtä paljon kuin itämerennorppa.
Molemmat lajit voivat kuitenkin paremmin, kun jäätä ja lunta on riittävästi. Tiedetään, että huonoina talvina imettäneet hyljenaaraat ovat laihempia.
– Tämä saattaa johtua ilmastostressistä. Naaraat eivät ole esimerkiksi saaneet tarpeeksi lepoa ja kuutin hoito on vienyt energiaa normaalia enemmän.
Ilmastonmuutos voi tarkoittaa sitä, että Suomen vesillä saatetaan tavata jatkossa enemmän eri merinisäkkäitä, jotka ovat lähteneet omilta kotivesiltään. Viime heinäkuussa seurattiin Haminaan ja Kotkaan päätyneen mursunaaraan liikkeitä.
Mervi Kunnasrannan mukaan satunnaiskulkijat voivat tuoda tullessaan sairauksia, jotka saattavat tarttua hylkeisiin.
– Tanskan salmista kulkeutuneet kirjohylkeet levittävät esimerkiksi hylkeiden penikkatautivirusta.
Hylkeet ovat ravintoketjun huipulla, joten ne toimivat indikaattoreina sille, missä kunnossa merialueet ovat.
Itämerennorpilla tavattiin takavuosina lisääntymisongelmia aiheuttavaa kohdunkuroumasairautta, joka aiheutui meriin päässeistä DDT:stä ja PCB-yhdisteistä.
WWF kirjoitti kymmenen vuotta sitten, että Perämeren vanhoista norppanaaraista huomattava osa on lisääntymiskyvyttömiä ja nuoristakin osa on steriilejä.
Kun ympäristölle vaarallisten kemikaalien käyttöä on rajoitettu tai kielletty, hylkeet voivat nyt paremmin.
– Kun tällainen huippupeto voi hyvin, se on hyvä merkki myös merien tilasta, Kunnasranta sanoo.
Hylkeiden elämää verkossa: Itämerennorppa ja Norppalive.