Loviisan kouluissa lanseerataan Digipolku perjantaina järjestettävällä Digiteemapäivällä. Oppilaat osallistuvat kolmeen oppituntiin, joiden aiheena ovat digitaalinen kompetenssi, medialukutaito tai ohjelmointi.
Digipolun avulla opettajat voivat helpommin käsitellä digitaalisuutta opetuksessa ja oppilaat tietävät selkeämmin, mitä heillä on oikeus oppia. Polku sisältää digikasvatuksen oppimistavoitteita luokille 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-9. Digipolun soveltaminen näkyy kouluarjessa siten, että digitaitojen oppiminen sulautetaan opetukseen.
– Tarkoitus on, että tarvittavat taidot digipolun tavoitteiden täyttymiselle saadaan osana aineenopetusta. Tavoitteet pohjaavat koulujen opetussuunnitelmiin ja kehitysohjelmaan Uudet lukutaidot, joka on osa voimassa olevaa hallitusohjelmaa, sanoo digituutori ja pedagoginen kehittäjä Carina Astikainen.
Peruskouluikäiset vaikuttavat päällisin puolin diginatiiveilta, jotka ovat oppineet hyödyntämään näppäryyttään myös opiskelussa. Alakoulusta yläkouluun siirtyvien digiosaamisessa on havaittu silti suuria eroja.
– Digipolkua olisi mielestäni kaivattu jo aikoja sitten! Ehkä peruskouluikäisillä on kattavia taitoja pelaamiseen ja sosiaalisten medioiden selaamiseen, mutta kun siirrytään elämänhallintaan tarvittaviin digitaitoihin, esiintyy suuria puutteita, Astikainen tähdentää.
Pedagoginen hyöty konkretisoituu myös opettajalle.
– Opettajalla on mahdollisuus ns. ulkoistaa osaaville oppilaille osa teknisestä digiosaamisesta. Oppilaat saavat silloin myös mahdollisuuden tukea ja opettaa toisiaan, mikä taas helpottaa opettajan työtä. Lovisavikens skolassa on jo digiagentteja, jotka toimivat opettajien lisäresursseina. Tarkoitus on lisätä oppilasagenttitoimintaa muihin kouluyksiköihin.
Opetukselle jää enemmän aikaa, sivistävä yleistieto paranee ja aiheisiin syventyminen tehostuu.
– Jos digitalisaatio alkaa olla pääosassa ja vie aikaa aineopetuksesta ja työ tuntuu raskaalta, asiat on hoidettu väärin. Kun digitaidot karttuvat kaikilla samanaikaisesti, se luo uusia mahdollisuuksia opetuksen kehittämiselle.
Avainasemassa ovat myös tasa-arvoinen koulutus ja syrjäytymisen ehkäisy, joilla on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia. Digitaitojen opettaminen antaa mahdollisuuden myös eriyttämiselle.
– Mielestäni yksi tärkeimpiä mahdollistajia opetuksen eriyttämiselle on juuri digipolku. Se antaa opettajalle lisää tapoja luoda suotuisia hetkiä oppimiselle yksilön tarpeita huomioiden.
Opettajia on opastettu ja tuettu digipolun luotsaamiseen. He ovat osallistuneet kehittämiseen ja kommentointiin, jonka pohjalta polkua on myös muokattu. Astikainen on avannut heille digipolun hyötyjä ja mahdollisuuksia.
Suomenkieliselle puolelle ei ole löydetty hanketyöntekijää, joten hanketta pyöritetään keväällä niin, että Astikainen saa toimialueekseen myös suomenkielisen puolen ja työryhmän, joka koostuu kouluyksiköissä sparraajina ja tarvittaessa digituutoreina toimivista opettajista.
Digipolku jalkautetaan kaikkiin kouluihin ja kaikkiin luokkiin. Ohjelmointimahdollisuuksia luodaan robotiikan avulla osana opetusta. Hankitut tekniset laitteet tulevat osaksi kaikille yhteistä lainaustoimintaa.
– Robotiikkaa on jo osassa kouluja, mutta mahdollisuuksia halutaan suoda kaikille kaupungin oppilaille.
Olemassa oleva robotiikka vaihtelee suuresti. Kouluissa on mm. Bee-Boteja, Lego Mindstorm EV3, Mikrobit ja VR-laseja. Suunnitteilla on hankkia esimerkiksi 3D-tulostimia.
– Laitteistojen nykytilanne selvitetään, jolloin saadaan tarkempaa tietoa, mitä kouluistamme saadaan osaksi välinelainastoa lisähankintojen lisäksi. Lainausperiaate on se, että laitteistoa siirretään kouluista kouluihin varausten mukaan, jolloin vastaanottavan koulun opettajalta edellytetään laitteistoon perehtymistä. Laitteistoa saisi myös lainata, jos koulu on järjestänyt paikalle osaavan henkilön perehdyttämistä varten.
Mietittävänä on lisäksi ns. siirtymäaikaan liittyviä asioita.
– Meidän tulee miettiä, millä tavalla autamme yläkoulusta toiselle asteelle siirtyviä oppilaita, kun kaikkia digipolussa kuvailtuja taitoja ei vielä ole karttunut. Niitä ei voidakaan olettaa karttuvan vastaamaan kaikkia tavoitteita esiopetuksesta peruskoulun loppuun, jos oppilas ei ole kulkenut polkua koko matkaa.
Astikainen toivoo keskustelua taitojen osalta lukioon siirryttäessä.
– Siirtymäajan aikana taitoja tulee paikata siinä mielessä, mitkä ovat ne olennaiset taidot, joita oppilaat tarvitsevat toiselle asteelle siirryttyään. Loviisan lukioihin siirtyvien oppilaiden tarvittavista ja edellytetyistä taidoista toivoisin, että käytäisiin keskustelua kaupungin sisällä.
Varhaiskasvatuksessa hankkeesta ollaan jo kiinnostuneita.
– Peruskoulun digipolun kehittämisen jälkeen tulee luonnollisesti miettiä sitä, millä tavalla huomioimme varhaiskasvatuksesta peruskouluun siirtymisen.