Terveydenhuollon kasautuneet ongelmat näkyvät tuoreessa Tehyn teettämässä kyselytutkimuksessa: 69 prosenttia vastanneista oli kokenut ongelmia ei-kiireelliseen hoitoon pääsyssä. Myös kiireelliseen kuten päivystykseen pääsy on tuottanut ongelmia 57 prosentille vastanneista. Erikoissairaanhoitoon pääsyssä ongelmia oli tiedotteen mukaan kokenut 58 prosenttia.
Jatkohoitoon pääsykään ei ole aina ollut itsestäänselvyys. Noin 40 prosenttia kertoi ongelmista jatkohoitoon pääsyssä. Kun sinne oli päästy, hoidon laatuun ja hoitajien työhön oltiin pääasiassa tyytyväisiä.
Kyselyyn vastanneista yli puolet 58 prosenttia ilmoittaa, että terveyspalvelut ovat kohde, josta tinkisi viimeisenä, jos jostain on pakko säästää, kertoo Tehy tiedotteessaan. Kantar Publicin kyselyyn 10.-17.2. vastasi 1010 henkilöä.
Vastanneista 75 prosenttia käyttää julkisia palveluita, 39 prosenttia työterveyshuoltoa, 36 prosenttia yksityisiä palveluita ja seitsemän prosenttia oli opiskelijaterveydenhuollossa.
Tehyn puheenjohtaja, porvoolainen Millariikka Rytkönen näkee kansalaisten mielipiteissä ja päättäjien teoissa selkeän ristiriidan. Sote-uudistuksen juuri toteuduttua ja hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa ovat sote-asiat ensi vaalikauden tärkeimpiä asioita.
– Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut on taattu kansalaisille perustuslaissakin, joten niihin tarvitaan lisää rahaa. Suomen osuus sote-menoihin bruttokansantuotteesta on Pohjoismaiden alhaisin, Rytkönen toteaa tiedotteessa.
Tehy ja Lääkäriliitto ovat aiemmin vaatineet miljardi euroa lisää sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta hyvinvointialueiden toiminta voidaan turvata.
Kansalaiskyselyyn vastanneista on 86 prosenttia tiedotteen mukaan täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että vaikka hoitajapula maksaa niin sen ratkaisematta jättäminen maksaa vielä enemmän.
– Viimevuotisen työtaistelun aikana kävi selväksi, että tavoitteillamme, hoitajien paremmalla palkkauksella ja hyvillä työoloilla on selkeä kansalaisten tuki. Tämä ei ole ihme, sillä kansalaiset ovat jo pitkään nähneet arjessa hoitajapulan seuraukset, Rytkönen huomauttaa.
Laadukkaat palvelut edellyttävät 90 prosentin mielestä koulutettuja sote-ammattilaisia.
Työperäisen maahanmuuton näkee 81 prosenttia yhtenä keinona ratkaista hoitajapula. Tehyn mukaan tässä on ensi vaalikaudella viimein saatava pysyvä käytäntö tutkintojen tunnustamiseen ja ammattipätevyyden arviointiin.
– Nykyinen käytäntö on hidas ja monimutkainen, jotta sillä olisi vaikutusta hoitajapulaan, sanoo Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää tiedotteessa.