Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Svartholman merilinnoituksen kunnostus jatkuu – eduskunta myönsi rahoituksen, mutta "tekijöitä ei maassa ole kuin kourallinen"

Metsähallitus on saanut eduskunnan myöntämän lisärahoituksen Loviisassa sijaitsevan Svartholman merilinnoituksen rakenteiden kunnostamiseen.

Svartholma on Ruotsin rakentama, Venäjän valloittama ja brittien räjäyttämä suomalainen linnakesaari, jonka korjaukset alkoivat vuonna 2021. Metsähallituksen tiedotteen mukaan korjauksissa keskitytään seuraavaksi historiallisten muurirakenteiden kunnon kohentamiseen sekä turvallisuuden varmistamiseen.

Saaren ylläpidosta ja siihen liittyvästä hoidosta vastaa Loviisan kaupunki. Vuonna 2023 saarella tehdään pieniä kohennustöitä ja aloitetaan laidunnus osana HELMI-ohjelmaa.

Svartholman linnoituksen hallinta siirtyi vuonna 2014 Museovirastolta Metsähallituksen Luontopalveluille. Hallinnansiirron jälkeen saarella on tiedotteen mukaan ollut kaksi kunnostushanketta: 2016 päälinnoituksen pohjoisen kurtiinin läntisen kasematin korjaus, ja 2021 lähes 600 000 euron arvoinen laaja muurinkorjausurakka, jossa kunnostettiin saaren kriittisimpiä muurirakenteita päälinnoituksessa ja eteläisillä rantamuureilla.

Korjaushanke jatkuu eduskunnan myöntämän rahoituksen turvin kesällä 2024 kriittisten, laajenevien vaurioiden korjauksella ja pysäyttämisellä, sekä kasemattien sisätilojen kunnon varmistamisella.

Metsähallituksen historiallisten kivirakenteiden asiantuntija Tuija Väli-Torala kertoo tiedotteessa, että kasemattien ja kurtiinien holvien kunnosta ei ole tarkkaa, ajantasaista tietoa, joten he pitävät tärkeänä niiden perusteellista tutkimista kävijäturvallisuuden takaamiseksi.

– Holvit rusnataan, eli ne käydään läpi käsityökaluilla koputellen, ja mahdollinen irtonainen laasti- ja kiviaines pudotetaan hallitusti. Läpikäynnin perusteella holvien kunto tunnetaan kattavasti, ja mahdolliset rakenteelliset ongelma-alueet pystytään paikantamaan, Väli-Torala kertoo tiedotteessa.

Tavoitteena on, että tilat voidaan pitää huoletta kävijöille avoinna. Vuonna 2023 valmistellaan suunnitelmat ja käynnistetään kilpailutus, jonka toteutukseen päästään tiedotteen mukaan seuraavana kesänä.

– Työ vaatii erikoisosaamista, ja tekijöitä maassa ei ole kuin kourallinen. Myös saariolosuhteet tuovat oman mausteensa urakkaan esimerkiksi logistiikan osalta, Väli-Torala lisää.

Linnoituksen korjausvelka on mittava ja työtä tehdään pala palalta. Hitaus on kulttuuriperinnön erikoisasiantuntija Hilja Palviaisen Metsähallituksesta mukaan kohteen hoidossa myös valtti, sillä tieto rakenteista, niiden historiasta, kunnosta ja korjaustarpeesta karttuu jokaisen selvityksen ja työmaan myötä.

– Svartholma on ainutlaatuinen, pienimittakaavainen bastionilinnoitus, joka kertoo Suomen alueen historiasta kahden suurvallan välissä ja niiden taistelutantereena. Hyvällä, harkitsevalla ja monialaisella suunnittelulla varmistetaan, etteivät toimenpiteet ole ylimitoitettuja. Työ on sitä onnistuneempi, mitä vähemmän sitä huomaa, Palviainen sanoo tiedotteessa.

Linnan mittavaa korjausvelkaa tuskin kurotaan umpeen tämän sukupolven aikana, mutta isot korjaushankkeet vievät hoitotyötä eteenpäin suurin harppauksin. Tavoitteena on linnoitus, jonka kunto tunnetaan, vauriot on saatu hallintaan ja asiakasturvallisuutta pidetään yllä huoltotoimenpiteillä.

Linnoitus on kokonaisuudessaan lain nojalla suojeltu muinaisjäännös. Tämä tarkoittaa Metsähallituksen erityisasiantuntija Tanja Tenhusen mukaan sitä, että kaikki linnoituksen rakenteisiin ja maaperään kohdistuvat ja sitä muuttavat toimenpiteet arvioidaan museoviranomaisen toimesta ja linjataan, missä tapauksessa tarvitaan arkeologisia kaivauksia tai dokumentointia.

– Tavoitteena on varmistaa, että mahdollisimman paljon linnan rakentamiseen ja sen toimintaan liittyvästä tiedosta saadaan talteen ja säilymään tuleville sukupolville.

Svartholman merilinnoitus rakennettiin 1700-luvun puolivälissä Suomenlinnan sisarlinnoitukseksi ja "kaakon lukoksi" turvaamaan Ruotsin valtakunnan itärajaa.

Merilinnoituksen raunio pienellä Degerbynlahden suulla olevalla saarella kertoo kiinnostavaa tarinaa valtakunnan puolustamisesta. Venäläiset valloittivat linnoituksen Suomen sodassa vuonna 1808, ja englantilainen laivasto räjäytti sen Krimin sodassa vuonna 1855.