Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Onko sinulla tämän loviisalaissyntyisen taiteilijan teoksia? – Museo kaipaa niitä: osa löytyy raatihuoneelta

Kolme teosta Loviisan raatihuoneelta matkaa kesäksi näyttelyyn Hämeenlinnaan.

Löytyykö kotisi seinältä tai mummon ullakolta 1800-luvulla eläneen taidemaalarin taideteos? Jos taulun alanurkassa tulee Berndt Lindholm, Hämeenlinnan museo ja filosofian tohtori Teppo Jokinen kaipailee tietoa teoksesta.

Hämeenlinnan museo aikoo pitää Berndt Lindholm -aiheisen näyttelyn FT Teppo Jokinen tekee taiteilijasta tutkimusta.

Jokisen tutkimusten mukaan Lindholmin maalauksia eri ajoilta on mahdollisesti yksityiskokoelmissa Loviisassa ja sen ympäristössä. Niitä on voinut päätyö aikoinaan joko sukulaisten kautta tai kokoelmiin myöhemmin hankittuina.

– Hämeenlinnan taidemuseo olisi varmasti kiinnostunut saamaan tietoa niistä näyttelyä varten, kuten minäkin tutkimusta varten, kertoo Teppo Jokinen.

Näyttely pohjautuu Jokisen taidehistorialliseen tutkimukseen. Suomen kulttuurirahaston tukema tutkimus valaisee Lindholmin elämää, hänen taiteellisia pyrkimyksiään ja tuotantoaan, sekä näiden suhdetta omaan aikaansa ja aikalaisiinsa.

Hämeenlinna museo ei tyytynyt haalimaan taiteilijan teoksia näyttelyyn ainoastaan taidemuseoilta ja säätiöiltä, vaan avasi haun myös yksityishenkilöitä varten viime kesänä.

– Teoksia on tullut runsaasti. Kaikkea emme pysty ottamaan näyttelyyn, tilatkin ovat rajalliset. Valitsemme teoksia sen mukaan, mikä tukee muuta näyttelyä, ja että ihmiset saisivat hyvän kuvan Lindholmin taiteellisesta tuotannostaan ja kiinnostuksen kohteistaan, kertoo Hämeenlinnan museon amanuenssi Tanja Pääskynen.

Yksityiset ihmiset voivat ilmoittaa omistamistaan Berndt Lindholmin teoksista museon Webropol-kyselyn kautta tai ihan vain sähköpostilla tai soittamalla.

Nyt teoksia on vajaa sata kasassa.

Yksityishenkilöiltä on löytynyt muutama merkittäväkin teos.

– Nyt teoksia on vajaa sata kasassa. Ajattelen, että se karsiutuu vielä. Täytyy vielä terävöittää sitä. On tulossa kattava kokonaisuus, Pääskynen sanoo.

Yksi merkittävä lainaan lähtevä teos löytyy Loviisan raatihuoneelta. Lindholmin teos Saaristomaisema aamuvalaistuksessa vuodelta 1866 on maalattu luonnospiirrosten pohjalta, jotka Lindholm teki nuoruusvuosinaan Loviisan ympäristöstä.

Lindholmilta on myös säilynyt hänen nuoruusaikanaan tekemiä luonnospiirustuksia Loviisan ympäristöstä.

Loviisan kaupungin taidekokoelmaan kuuluu kolme Berndt Lindholmin maisemamaalausta ja Nils Forsbergin maalamat muotokuvat Berndt ja Lina Lindholmista. Myös muotokuvat menevät Hämeenlinnan näyttelyyn.

– Nämä kaikki ovat tällä hetkellä Raatihuoneen valtuustosalissa, Loviisan kaupungin museon intendentti Ulrika Rosendahl kertoo.

Hämeenlinnan museo olisi mielellään vastaanottanut muitakin raatihuoneella sijaitsevia maalauksia, mutta aivan tyhjäksi raatihuoneen seiniä ei voi jättää, etenkään nyt kesällä, kun asuntomessut järjestetään Loviisassa.

– Olemme kuitenkin erittäin kiitollisia kaikista, mitä saamme, Tanja Pääskynen kiittelee.

Berndt Lindholm on monelle ehkä tuntematon nimi, taidepiireissä hän sen sijaan on tunnettu ja arvostettu. Hän syntyi Loviisassa vuonna 1841 ja päätyi lopulta asumaan Göteborgiin ruotsalaisen vaimonsa kanssa.

– Vaikka Suomen taide-elämä tavallaan ”menetti” Lindholmin tämän Ruotsiin muuton jälkeen pidetään häntä nykyisinkin erityisesti suomalaisena maisemamaalarina, Jokinen kirjoittaa.

Taiteilijan pääteema maalauksissa olivat metsänsisustat ja toisaalta Ruotsin länsirannikon rantakuvat myrskyävine merineen.

Korkeatasoisista maisemamaalauksistaan huolimatta Lindholm ja hänen taiteensa ei ole suomalaisten keskuudessa läheskään niin tunnettu kuin vaikkapa Hjalmar Munsterhjelmin.

Vaikka maalausten aiheet eivät kaikki ole Suomesta, mielletään ne yhä ”suomalaiseksi luonnoksi”.

Taiteilijan maalauksia on esillä Suomen Kansallisgalleriassa sekä sijoitettuna eri suurlähetystöihin ja valtion hallinnon keskeisiin tiloihin, kuten Tasavallan Presidentin linnaan.

Berndt Lindholm jatkaa suomalaisten maisemamaalareiden näyttelysarjaa Hämeenlinnan museossa, ja on esillä 9. kesäkuuta alkaen ja päättyy 17. syyskuuta.

Teppo Jokisen taidehistoriallinen elämänkerrallinen tutkimus julkaistaan kirjana, joka ilmestyy samanaikaisesti Hämeenlinnan taidemuseon Lindholm-näyttelyn kanssa, vaikka se ei olekaan varsinaisesti näyttelyjulkaisu.

– Kiinnostuin Lindholmista koska olen aiemmin vapaana tutkijana kirjoittanut Lindholmin läheisestä taiteilijaystävästä Munsterhjelmista ja muutenkin 1800-luvun lopun taiteesta ja arkkitehtuurista.