Moni suomalaisten rakastama elintarvike- ja juomamerkki juhlii alkaneena vuonna pyöreitä vuosia – osa niistä on peräisin jopa ajalta ennen viime sotia. Tässä niistä kuusi tunnetuinta.
1. Koskenlaskija-juusto 90 vuotta
Yksi vanhimmista edelleen valmistuksessa olevista meijerituotteista on Koskenlaskija-sulatejuusto, jota alettiin valmistaa Helsingin Kalevankadulla sijainneessa meijerissä jo vuonna 1933.
Koskenlaskija oli myös ensimmäinen Valion tekemä sulatejuusto, josta tuli suomalaisten suursuosikki.
Juustopakkaus on säilyttänyt halki vuosikymmenten perinteisen ulkoasunsa: mainospiirtäjä Veikko Emil Sipisen suunnittelema pakkaus on vielä nykyisinkin pääpiirteissään samanlainen kuin 1930-luvulla.
Koskenlaskijaa valmistettiin Lahdessa vuosina 1940–1967 ja Tampereella vuosina 1967–1989. Nykyisin sen tuotanto on keskitetty Vantaan Vaaralaan. Koskenlaskijan historiasta kertoo tukkilaisperinteestä, kilpailuista ja näytöksistä kertova infosivusto Tukkilaiset.com.
2. Tervaleijona-pastilli 90 vuotta
Samaista vuotta 1933 voidaan pitää myös Tervaleijona-pastillin syntyhetkenä.
Oulussa vaikuttanut apteekkari Yrjö Jalander huomasi, että tuberkuloosipotilaat kerääntyivät paikallisen tervahaudan reunalle hengittämään tervanpolton yhteydessä syntyviä höyryjä. Tästä syntyi ajatus kehittää tervalla maustettu yskänpastilli.
Vuonna 1932 Jalander meni Leipzigin yliopistoon Saksaan ja palasi seuraavana vuonna Ouluun taskussaan tervapastillin resepti taskussaan. Ensimmäiset Tervaleijonat tulivat Suomessa markkinoille 1934.
Tervaleijonaa valmistetaan nykyisin Italiassa. Tervaleijonan historiasta kertoi vuonna 2003 sanomalehti Kaleva.
Tervaleijona-pastillin kehittäjä Jalander oli 1930-luvulla mukana myös kansallissosialistista ja juutalaisvastaista kirjallisuutta julkaisseen Kustannus Oy Vasaran toiminnassa. Hän oli jonkin aikaa Vasaran julkaiseman Siniristi-lehden päätoimittajana 1938–1939.
– Tervaleijona on perinteisesti ollut hyvin suomalaisten makuun sopiva makeinen, eikä sitä ole yritetty laseerata esimerkiksi ulkomailla, kertoo Cloetta Oy:n viestintäpäällikkö Marja Piironen.
Hänen mukaansa pastillin ostajat ovat nimenomaan iäkkäämpää väkeä.
– Sen menekki on ollut hyvin vakiintunutta, koska pastillia myydään runsaat miljoona rasiaa vuodessa, Piironen kertoo.
Tervaleijonaa voidaan käyttää myös maustamaan esimerkiksi kalaruokia. Yksi tapa hyödyntää pastillia ruoanlaitossa on valmistaa Tervaleijonista ja vedestä siirappimainen kastike, joka valutetaan lohifileellä päällystetyn paahtoleivän päälle.
Pastillin avulla syntyy myös vaikkapa tervakinuskikakku.
3. Koskenkorva-viina 70 vuotta
Suomen epäviralliseksi kansallisjuomaksi nimetty Koskenkorvan viina tuli Alkon hyllyille heinäkuun alussa 1953. Tiukkaa juomaa on vuosikymmenten varrella kutsuttu muun muassa nimillä Kossu, Koskis, herra Kosander sekä Koskisen korvalääke.
Koskenkorva on viljasta valmistettua kirkasta viinaa, johon on lisätty sokeria kolme grammaa litraa kohden.
Alun perin raaka-aineena käytettiin perunaa, mutta nykyään Koskenkorva valmistetaan kotimaisesta Botnia-ohrasta, jota Ilmajoelle Altian tehtaille toimittavat lähialueen sopimusviljelijät.
Perinteisesti Koskenkorvan alkoholipitoisuus on ollut 38 tilavuusprosenttia, mutta nykyään tätä ohraviinaa on saatavilla myös laimeampina versioina. Yksi vahvimmista Alkossa myytävistä juomista on puolestaan 60-prosenttinen Koskenkorva. Koskenkorvan kylän ja sen kuuluisan juoman historiasta kertoo Koskenkorva.net-sivusto.
4. Domino-keksit 70 vuotta
Myös keksien ystävät voivat alkaneena vuonna viettää juhlahetkiä, sillä Fazerin Domino-keksit täyttävät tasan 70 vuotta. Keksin historia juontaa juurensa sota-aikaan, sillä ensimmäiset Dominot valmistettiin Helsingin Tehtaankadulla, minne Fazer oli siirtänyt Hangon tehtaansa tuotannon turvaan talvisodan pommituksilta.
Tätä ennen oli kuitenkin olemassa jo vastaavanlaisia täytekeksejä, kuten vuonna 1908 myytäväksi tullut Hydrox ja 1912 lanseerattu Oreo.
Aluksi Dominoita myytiin vain irrallisina, mutta 1960-luvun lopulla ne pakattiin tuttuun, vaaleanpunaiseen laatikkoon. Keksipakkausta on toki vuosikymmenten varrella hieman nykyaikaistettu. Dominoiden historiasta kertoi vuonna 2013 MTV.
5. HK:n Sininen lenkki 60 vuotta
Yksi Suomen suosituimmista makkaroista – Helsingin Kauppiaiden Sininen lenkki – juhlii tänä vuonna 60-vuotista taivaltaan.
Akateemisen Kiuas-Seuran grillimajuri Niilo Orola on perehtynyt Siniseen lenkkiin kenties tarkemmin kuin moni muu suomalainen. Hän ostaa toisinaan Sinistä lenkkiä ja laittaa sitä kylmänä ruisleivän päälle.
– Toki se sopii myös esimerkiksi munakkaaseen ja makkarakeitoksi. Sinisestä lenkistä suomalaisilla on myönteinen mielikuva, mutta se johtuu ainakin osaltaan ehkä siitä, että sitä mainostetaan niin paljon.
Orolan edustama AKS on riippumaton kuluttajajärjestö, jonka erikoisalana on kotimaisten makkaroiden maistelu, arviointi ja vuoden parhaiden makkaroiden palkitseminen.
AKS:n jäsenet testasivat Sinisen lenkin vuonna 2012, jolloin makkaraa luonnehdittiin kohtuulliseksi, mutta miedonmakuiseksi. Se sai 74 pistettä sadasta mahdollisesta pisteestä.
– Se on aika hyvä pistemäärä, mutta itse antaisin sille tuollaiset 65 pistettä, Orola arvioi.
HK järjestää juhlavuoden kunniaksi keskiviikkona 1. helmikuuta Lenkkiliven, johon voi osallistua mistä päin Suomea tahansa. Tilaisuudessa ovat haastateltavina Sinisen Lenkin luojan Urho Hirvosen poika Timo Hirvonen sekä ”Urkin” oppipoika Keijo Hietakangas – molemmat Sinisen ja monen muun HK-tuotteen nykyisiä ammattilaisia.
6. Helmeilevä omenaviini 50 vuotta
Helmeilevä omenaviini pääsee tänä vuonna puolen vuosisadan merkkipaalulle. Vahvuudeltaan 11,5-prosenttisen juoman juuret juontavat 1970-luvun alkuun, jolloin Yhdysvaltoja kiertänyt Marlin toimitusjohtaja Usko Kiertonen löysi iloisen ja kuplivan kesäjuoman.
Amerikan tuliaisesta tuli nopeasti kansan suosikkijuoma ja Helmeilevä omenaviini sai ihmisten suussa lempinimen Omppu.
Suosionsa huipulla juomaa myytiin miljoona pulloa kuukaudessa. Menekki oli niin valtavaa, että Alko joutui jopa rajoittamaan omenaviinin myyntiä kolmeen pulloon kerrallaan.
Nykyisin Helmeilevää omenaviiniä valmistaa Pernod Ricard Finland. Viinin historiasta kertoo Juomavinkki.fi-sivusto.
OIKAISU 11.1.2023 kello 10.55: Korjattu Tervaleijona-pastillin kohdalle tieto siitä. että pastilleja ei valmisteta enää Varsinais-Suomen Aurassa, vaan Italiassa.
