
Lapinjärveläisen käsityöläisen, yksinyrittäjä Rile Norbergin mieleen on jäänyt äidin oppi.
– Köyhän ei kannata ostaa halpaa. Käsityöläiset kannustavat ostamaan harkitusti ja kestävää. Kannattaa miettiä, mitä ostaa. Krääsän ylikuluttamista maapallo ei kestä. Se on meidän käsityöläisten sanoma, Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry:n hallituksen jäsen Norberg sanoo.
Yksinyrittäjiä on paljon. Norberg pitää yhdistystoimintaa tärkeänä, sillä se tarjoaa vertaistukea.
– Ei pyörää tarvitse keksiä yksin uudelleen. Yhteistyö tuo helpotusta.
Vuodet koronan kanssa toivat epävakautta. Monet joutuivat lopettamaan.
– Auttamisen halu laantui ensimmäisen koronajoulun jälkeen. Toisena koronavuonna elettiin pelon kanssa, onko messuja ja tuleeko niihin väkeä. Esimerkiksi Tampereella kävijämäärä oli 20 000, kun normaalisti se on 50 000. Se ei ollut työn määrään nähden kannattavaa.
Koronan hellitettyä yrittäjät ehtivät viikon verran toivoa asioiden normalisoitumista. Sitten alkoi sota Ukrainassa. Ruoka ja sähkö kallistuivat. Kulutus väheni.
– Kotimaisen työn ostaminen on sallittua ja sillä on suora työllistävä vaikutus. Jos liikaa painaa paniikkinappulaa, tulee vain pahempi katastrofi.
Käsityöläisyrittäjyyteen hypännyt Norberg teki aluksi samanaikaisesti töitä tuotantopäällikkönä elokuva-alalla. 2008 jälkeen hän siirtyi kokopäiväiseksi käsityöläisyrittäjäksi. Nykyisin hänellä on myös majoitustoimintaa. Norberg laittoi pystyyn toisen yritystoiminnan taatakseen käsityöläisyrityksensä säilymisen. Sähkön hinnat tosin pohdituttavat ja majoitustoiminnan jatkaminen on vielä kysymysmerkki.
Yrittäjä tekee pitkiä päiviä. Norberg pohtii, miten käsityön ja käsityöläisyrittäjän käsitteitä voisi avata parhaiten.
– Kulut juoksevat koko ajan. On maksettava alvit, työhuoneet. Jos tuote maksaa esimerkiksi 13,50 euroa, yrittäjälle jää käteen muutama euro. Messut on maksettava puoli vuotta aikaisemmin. Joulumyynnillä on iso merkitys. Käsityöläisyrittäjät pääsääntöisesti elättävät itsensä sillä tammi-maaliskuun ajan.
Yrittäjä toivoo myynnistä tasaisempaa läpi vuoden. Norberg pitää tärkeänä, että kuluttajat saataisiin havahdutettua muihinkin lahjoihin sekä kotimaisen käsityön arvostamiseen ja ostamiseen. Yhdessä selviäminen on vaatinut käsityöläisiltä henkilökohtaista panostusta ja somemarkkinointia. Esimerkkinä Norberg kertoo yrittäjien sitoutuneen henkilökohtaisesti tapahtumamarkkinointiin. Volyymillä on saatu väkeä takaisin kuluttamisen äärelle.
– Ihmiset ovat harkitsevaisempia, mutta kuluttamaan on palattu, hän iloitsee.