Kun satoihintuhansiin perheisiin pian kannetaan joulukuusia ja -kukkia, harva tulee ajatelleeksi, mitä muuta niiden myötä saapuu.
Joulupäivälliselle tulee tänä vuonna sinunkin kotiisi muitakin vieraita kuin vain anoppi ja appiukko – nimittäin hyönteisiä ja hämähäkkejä. Pelkästään jo kotimaisissa joulukuusissa talvehtii lukuisa joukko pikkuväkeä.
– Todennäköisesti suurin osa hyönteisistä ja hämähäkeistä karisee pois jo siinä vaiheessa, kun kuusi kaadetaan tai viimeistään kuljetuksen aikana, mutta kyllä osa niistä selviää sisälle saakka, arvioi kokoelmakoordinaattori Jaakko Mattila Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteistiimistä.
Kuusen myötä sisälle päätyy useitakin erilaisia lajeja, muun muassa nivelkärsäisiä. Kuusen silmuissa voi talvehtia esimerkiksi Adelges-suvun havukirvojen lepomuotoja.
– Kuusissa elää kirvojen lisäksi kemppejä. Kalvolude, kuusenkäpylude ja ruostekäpylude ovat varsin tavallisia kuusien asukkaita, Mattila kertoo.
Perhosetkaan eivät ole harvinaisia salamatkustajia, mutta muun muassa kuusenkäpykääriäinen voi ilmestyä lentelemään vasta myöhemmin tammikuussa, kun kuusi on jo viety ulos.
Jos vastaan tulee suurikokoinen vihertävän-, valkoisen- ja mustankirjava karvatoukka, se on todennäköisesti kuusikarvajalka. Sisätiloissa tämä toukka kuitenkaan tuskin pystyy kehittymään aikuiseksi perhoseksi.
Vihannespunkkien olemassaolon huomaa yleensä vasta kun ne ovat alkaneet tuottaa kasvin ympärille seittiä.
Jaakko Mattila, Luonnontieteellinen keskusmuseo
Monet puissa elävät hämähäkkilajit myös talvehtivat puissa ja voivat lähteä lämpimässä liikkeelle.
Ulkomailta tuoduissa kuusissa asustaa hieman toisenlaista eläinkuntaa. Ainakin kerran tanskalaisen joulukuusen mukana on Suomeen tullut sarvijäärälaji, joka ei esiinny Suomessa luontaisesti.
– Kannattaa kuitenkin muistaa, että kuusen asukit eivät todennäköisesti selviä pitkään hengissä kuivassa sisäilmassa, eikä niistä siis ole haittaa huonekasveille tai puurakenteille. Sama pätee takka- ja saunapuista kuoriutuviin lajeihin ja sipulikasvien kukkakärpäsiin, Mattila tähdentää.
Joulukukkien myötä olohuoneisiin kotiutuu muun muassa pistiäisiä ja kukkakärpäsiä.
Pistiäisiin kuuluva pihakaskashukka tulee usein sisälle kukkaruukkujen mukana. Tämä petopistiäisiin kuuluva otus kaivaa pesänsä kukkaruukkujen multaan kesällä, kun ruukut ovat ulkona. Kun ruukut otetaan sisälle talveksi, pistiäisten kehitys nopeutuu ja aikuiset kuoriutuvat etuajassa.
– Kukkakärpäsissä on lajeja, jotka elävät toukkina kukkasipuleissa ja ne voivat aikuistua kärpäsiksi lämpimissä sisätiloissa. Esimerkiksi iso ja karvainen narsissikärpänen muistuttaa kimalaista ulkonäöltään ja väritykseltään. Siitä on meille tullut muutamia kyselyitä joulun jälkeen, Mattila mainitsee.
Lisäksi mahdollisia jouluvieraita ovat Eumerus-suvun kukkakärpäset eli siplarit, joita voi kuoriutua hyasinttien ja amaryllisten sipuleista.
Joulukukkien ruukuissa voi sisätiloihin tulla harsosääskiä tai jauhiaisia. Jauhiaiset ovat pieniä valkoisia siivekkäitä, jotka pölähtävät lentoon kasviin koskettaessa. Ne imevät kasvista nesteitä ja saavat sen voimaan huonosti.
Jauhiaiset, harsosääsket ja vihannespunkit voivat ryhtyä kiusaamaan muita huonekasveja, sillä ne eivät ole erityisesti joulukukkiin erikoistuneita.
– Vihannespunkkien olemassaolon huomaa yleensä vasta kun ne ovat alkaneet tuottaa kasvin ympärille seittiä. Punkit imevät kasvin nesteitä ja saattavat näännyttää kasvin, jos tilanteeseen ei puututa, Mattila neuvoo.
Takka- ja saunapuutkaan eivät nekään ole vailla pikkuötököitä, sillä kuorellisessa puutavarassa voi elää monenlaisia kovakuoriaisia.
– Havupuilla on usein erilaisia kaarnakuoriaisia, jotka ovat 2–5 millimetrin pituisia pitkänomaisia, mustia tai ruskeita kuoriaisia. Kuusihaloista voi kuoriutua myös kiiltokuusijäärä.
Kuorellisesta haavasta voi kurkistaa helojäärä, kun taas koivuhalosta tai pihlajan- tai raidanpätkästä voi kuoriutua saikurahaapsanen.
Mutta vaikka joulukuuset ja -kukat kuhisevat monenlaista elämää, ei perheen joulunvieton ole syytä antaa häiriintyä, sillä yksikään kotiin tulleista hyönteislajeista ei aiheuta vaaraa kodin puurakenteille – saati sitten ihmisille.