Poliisihallitus on tehnyt päätöksensä siitä, onnistuiko poliisi lokakuun 2021 Elokapinassa. Kyseessä on oma-aloitteinen laillisuusvalvonta-asia, joka liittyi Elokapina-liikkeen valtioneuvoston linnan edessä järjestämän mielenosoituksen tapahtumiin.
Ratkaisun mukaan poliisin toiminnassa ei ollut huomautettavaa lukuun ottamatta viestintää, mikä ei kaikilta osin toteutunut poliisin viestinnästä annetun ohjeistuksen mukaisesti.
Viestinnän osalta Poliisihallitus katsoi, ettei Helsingin poliisilaitoksen tapahtuma-aikainen viestintä kaikilta osin toteutunut poliisin viestinnästä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Puutteet on poliisilaitoksella tunnistettu ja niihin on sittemmin reagoitu. Poliisihallitus totesi, että kaikessa viestinnässä, ja erityisesti laajaa julkista mielenkiintoa keräävissä yhteyksissä, tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin varmistua tiedon oikeellisuudesta.
Ratkaisussa arvioitiin Helsingin poliisilaitoksen menettelyä kolmen asiakokonaisuuden osalta. Ratkaisussa arvioitiin mielenosoituksen keskeyttämisen ja päättämisen perusteiden, kiinniotettujen mielenosoittajien kiinnioton perusteiden sekä viestinnän asianmukaisuutta.
Mielenosoitusten päättämisen osalta Poliisihallitus katsoi, että poliisilla oli ollut kokoontumislain mukaiset edellytykset päättää mielenosoitus valtioneuvoston linnan pääsisäänkäyntien välittömässä läheisyydessä, koska mielenosoittajien toiminta oli ollut olennaisesti lainvastaista ja muut lievemmät toimenpiteiden olivat osoittautuneet tilanteessa riittämättömiksi.
Selvityksen perusteella mielenosoituksen järjestäjät olivat laiminlyöneet kokoontumislaista tulevat velvoitteensa, eivätkä mielenosoittajat noudattaneet poliisin lain nojalla antamia määräyksiä. Poliisihallitus katsoi poliisin toiminnan olleen maltillista, ja poliisin pyrkineen toimimaan yhteistyössä mielenosoittajien kanssa antaen heille riittävästi aikaa reagoida poliisin ohjeisiin ja määräyksiin.
Mielenosoituksen annettiin jatkua muualla valtioneuvoston läheisyydessä, ja poliisi turvasi edelleen kokoontumisvapauden käyttämistä. Poliisihallitus katsoi poliisin toimineen haastavassa tilanteessa asianmukaisesti, huomioiden sekä mielenosoittajien että sivullisten oikeudet ja turvallisuuden.
Kiinniottojen osalta Poliisihallitus katsoi, että päätökset olivat perustuneet poliisilla tapahtumahetkellä olleisiin tietoihin, eikä Poliisihallitus nähnyt aihetta epäillä tutkinnanjohtajan ylittäneen harkintavaltaansa tekoon soveltuvien ja pidättämisen perusteena olleiden rikosnimikkeiden arvioinnissa.
Vaikka asiassa oli törkeän julkisrauhan rikkomisen tunnusmerkistön täyttymisessä tiettyjä tulkinnanvaraisia elementtejä, tutkinnanjohtaja oli konsultoinut syyttäjää rikosnimikkeen valinnassa.
Ratkaisussaan Poliisihallitus kuitenkin korosti yleisellä tasolla, että erityisesti tilanteissa, joissa valittu rikosnimike vaikuttaa käytettävien pakkokeinojen laajuuteen, poliisin on huolella varmistuttava siitä, että tapausta ei tutkita tarpeettoman ankaralla rikosnimikkeellä.