Itä-Uudenmaan maaseututiet saavat lähivuosinakin rapistua rauhassa, sillä Porvoonväylän siltahankkeita lukuunottamatta maaseutukuntien tieverkosto jää vaille valtion rahoittamia parannushankkeita.
Lisäksi pienkunnissa on laantumassa kiinnostus ottaa mitään kantaa Ely-keskuksen suunnitelmiin. Myrskylän kunnanhallitus esitti llokakuussa tyytymättömyytensä Uudenmaan Ely-keskuksen suunnitelmaan 2023–2026. Askolan tekninen lautakunta puolestaan päätti, ettei se anna lausuntoa ollenkaan Elyn hankelistaan.
Myrskylän mukaan valtion säästöpaineissa olisi viimeistään nyt tärkeää priorisoida työkohteiksi myös pienempien kuntien esityksiä. Kunta on lähtevän kunnanjohtaja Sam Vuorisen ansiosta ottanut aktiivisesti kantaa valtion tienpidon suunnitelmiin ja väyläverkostoon, ja osallistunut Uudenmaan ELY-keskuksen kokouksiin ja työpajoihin. Lopputulos on ollut tulokseton.
Myrskylän mukaan Ely-keskuksen suunnitelmat ovat kaupunkikeskeisiä, eivätkä tunnista kaupunkien läheisen maaseudun tarpeita.
Saavutettavuus vaatii maaseudulla merkittävästi yksityisautoilua, koska julkista liikennettä ei ole tai se on vähäistä. Julkisen liikenteen parantaminen kaupunkien välillä edellyttää, että ympäröivän maaseudun eli niin sanotun syöttöliikenteen tieverkosto on toimiva.
– Osalla teistä julkinen, yksityinen ja ammattiliikenne kärsivät tienpintojen epätasaisuudesta ja turvallisuusriski kohoaa.
Seudullisen tieverkoston parantamiseen on syytäkin. Tilastokeskuksen tietojen valossa onnettomuudet ovat Myrskylässä sattuneet juuri yhdys- ja seututeillä taajamien ulkopuolella. Tapauksia on muuta Itä-Uuttamaata enemmän asukasta kohden laskettuna ja auto-onnettomuuksia kilometrisuoritetta kohden.
Myrskylässä tapahtui 2015-2022 elokuuhun asti 20 henkilövahinkoa. Niistä 19 johti jonkinasteiseen loukkaantumiseen, ja viidestä vakavasta onnettomuudesta yksi johti kuolemaan.
Tilaston mukaan Myrskylästä etelään kulki viime vuonna 2190 ajoneuvoa ja pohjoiseen 1444 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Myrskylän kunnanhallituksen mielestä seututie 167 Lahdesta Orimattilaan, Myrskylään, valtatielle 6 ja Loviisan Koskenkylään olisi vähintään päällystettävä uudelleen.
Lisäksi Koskenkylässä olisi parannettava liikenneturvallisuutta, mikä on todettu jo Uudenmaan Ely-keskuksen palvelutasoselvityksessä, ja Koskenkyläntien osuus on jo ollut nostettuna vuosien 2021–2024 kärkitoimenpiteisiin. Myrskylä on esittänyt uuden kevyen liikenteen väylän ja valaistuksen rakentamista seututeiden 167, 162 ja 174 risteysalueille, jonne painottuu raskaan liikenteen liikennevirta kaikista suunnista.
Hankelistalle päässeestä Malmgårdin teräsputkisillan uusimisesta Myrskylä toteaa, ettei se ole tärkeyslistan kärjessä, eikä paranna mitenkään palvelutasoa.
Itä-Uudenmaan maaseudulla ei toteudu valtion rahoittamia tiehankkeita tänä vuonna.
Porvoosta on mukana maanteiden 148 ja 170 risteysalueen parantaminen sekä Sipoosta liikennevalojen, kaistajärjestelyjen ja kevytliikenteen järjestelyt Öljytien 148 ja maantien 11689 Brobölentien liittymään. Lisäksi maantien 170 vauriot on korjattu Ilolanjoen kohdalla.
Pornaisiin on saatu nyt jalankulku- ja pyörätie maantien 1494 varrelle Porvoontieltä Vähä-Laukkoskentielle, ja Porvooseen kevytväylä 1605:n varrelle Parikiventieltä Papinjärventielle.
Porvoonväylälle tulee uusi riista-aita välille Smedsbacka–Treksilä ja Ernestas ja korjataan tarvittavilta osin nykyistä riista-aitaa.
Siltojen peruskorjauksia on 2022 useita. Listalla on Sipoosta maantien 11679 Stortådsin silta ja Grönalundin alikulkukäytävä, ja Loviisasta maantien 170 Kortesbackenin risteyssilta. Porvoonväylällä on viisi siltojen peruskorjaushanketta: Harabackan, Saulin ja Kialan risteyssillat sekä Kialan ylikulkusilta ja Andersbölen silta maantiellä 1531.