Valo taittuu kauniisti Galleria Theodorin seinälle ripustetun silkkiuikkupariskunnan siivillä. Ympärillä on kurkia ja muutamia muita lintuja. Valo ei suinkaan tule ikkunasta, vaan se on jo maalauksessa valmiiksi.
– Yritän aina saada valoa teoksiini. Nämä viisi tässä kohtaa ovat uusimpia töitäni ja niissä näkyy hieman eri sävymaailma kuin muissa näyttelyn töissä. Tavallaanhan teokset ovat omakuvia, välittävät niitä omia fiiliksiä, taiteilija Heidi Wirgentius kuvailee.
Galleria Theodorissa avautuu tiistaina 15. marraskuuta kolmen eri taiteilijan näyttely. Tarjolla on 4. joulukuuta asti täyspaletillinen valon ja varjon sävyjä. Taiteilijoiden työt ottavat kantaa, kertovat tarinoita ja jakavat kokemuksia. Wirgentiuksen näyttely kantaa nimeä Wings of light (Valon siivet).

Seinillä komeilee myös taiteilijan ensimmäinen metso-maalaus ja muun muassa joutsenia. Wirgentius on myös eläinlääkäri. Kotona hänellä on "iso lauma koiria" ja joitain lintuja.
– Eläimet ovat elämäni. Taiteeni kantava voima on aina ollut luontoyhteys. Tämän näyttelyn inspiraatio on syntynyt luonnossa liikkuessa ja lintujen syysmuuttoa seuratessa. Näiden öljyvärimaalausteni pääosassa ovat linnut ja näyttelyn tuotosta lahjoitan 25 % Pyhtään Lintuhoitolan toiminnan tukemiseen.
Talvikaudet taiteilija työskentelee Askolassa ja kesäisin saaressa Kangasniemellä. Wirgentiuksen suosikkimaalauksessa on pelikaani.
– En tiedä, mikä siinä puhuttelee. Se asuu olohuoneen nurkassa ja lupasin sille, etten enää vie sitä näyttelyyn, mutta tänne minä sen nyt toin ja se on minulle tosi vihainen. Ikuisuuslemppariaiheitani ovat kurjet.

Taija Mäntylä tarttui viime kesänä Lasten Kalevala -teokseen. Mäntylä on aiemmin kokenut alkuperäisen Kalevalan hankalaksi. Kun aikaa liikeni uppoutua helppolukuiseen versioon, tarinat veivät mukanaan ja sivellin alkoi liikkua kuin itsestään lukuprosessin lomassa.
– Lasten Kalevala -kirja sisältää tarinoita, joita on helppo ymmärtää. Tällainen sopisi mielestäni hyvin vaikka koululaisille. Luulen, että nyt pystyn itsekin lukemaan oikean Kalevalan. Kalevalan kytkee tähän päivään sen maanläheisyys ja vanha luonnosta löytyvä perimätieto.

Taiteilija on kuvittanut värikkäin siveltimen vedoin kansalliseepoksen tarinoita pääosin kronologisessa järjestyksessä. Eeppisissä töissä on tuttuja hahmoja, kuten naisten sankari Lemminkäinen soutelemassa useamman daamin kanssa, Pohjan neito sateenkaaren sävyissä,...
– Innostuin maalaamaan ja pian suunnittelin näyttelyä. Vuodelle 2023 minulla on useampi Kalevala-näyttely.

Loviisassa asuvan Careena Sirkiän Dark life -näyttely välittää uuden näkökulman ihmisten ja eläinten välisestä suhteesta.
– Monet ihmiset kokevat olevansa kaikkien muiden lajien yläpuolella. Siksi he hyväksi- ja väärinkäyttävät eläimiä omaksi hyödykseen. Voimatasapaino ei saisi olla oletetusti vain ihmisillä. Ihmisten tulisi arvostaa kaikkia eläviä olentoja tasapuolisesti eikä ainoastaan tuomita niitä vain ihmisten tekemillä mielivaltaisilla standardeilla, taiteilija sanoo.
Nykytaidetta edustavissa töissä on käytetty ensisijaisesti välineenä hiiltä.
– Lempivärini on musta ja valkoinen. Siksi hiili on luontainen väline minulle. Saan inspiraatiota henkilökohtaisista kokemuksista, ideoista, tunteista ja ympäristöstä.
Thaimaalaissyntyinen Sirkiä on rakastanut taidetta nuoresta pitäen. Sirkiä kertoo taiteensa aikaansaaman kiinnostuksen haastaneen häntä kehittymään taiteilijana.
– Vuonna 2010 aloin ottaa taiteen vakavasti. Olen ihastunut surrealismiin. Alitajuisesti työni liittyvät usein eläimiin. Käytän taidetta viestin ja ajatusten välittäjänä.
Sirkiälle tärkeitä ovat ihmis- ja eläinoikeudet, ympäristöasiat ja yhteiskunnalliset aiheet. Taiteilija kertoo seuraavansa synnyinmaansa uutisia kyseisistä teemoista paljon.
– Oikeutta eläville olennoille, hän kiteyttää.