Reilut pari vuotta sitten työnsä aloittaneet koronakoirat ovat lopettaneet työnsä, mutta työttömäksi ei yksikään niistä ole jäänyt.
– Kaikki koirat koulutetaan muihin tehtäviin, muun muassa havaitsemaan eturauhas- ja rintasyöpiä. Kerran hajukoiraksi koulutettu oppii uuden hajun huomattavasti nopeammin kuin kokonaan uusi koira, kertoo Helsingin yliopiston koronakoirien päätutkija Anna Hielm-Björkman.
Hänen mukaansa koronakoirat on helppo ottaa uudelleen käyttöön, jos uusi Covid-19-epidemia rantautuisi taas laajamittaisena Suomeen. Sama koskee myös esimerkiksi ebolaepidemiaa.
Ennen koronaepidemian alkua koirat toimivat muun muassa syöpä-, huume- ja räjähdekoirina. Kun koronatartunnat levisivät käytännössä kaikkialle, katsottiin myös erityisten koronakoirien tarpeen loppuneen.
Syöpäkoiriksi koulutettavat entiset koronakoirat ovat tehokkaimpia, kun etsitään etenkin alkuvaiheen syöpiä.
– Loppusuoralla oleva ja syöpäpesäkkeitä täynnä oleva potilas aiheuttaa sen, että koiran hajuaisti menee yksinkertaisesti "tukkoon" ja koira väsähtää, Hielm-Björkman kertoo.
Hän arvioi, että suomalaiset koronakoirat ovat olleet aivan Euroopan kärkitasoa. Suomi oli myös ensimmäinen maa Euroopassa, joka otti koirat avuksi koronatartuntoja havaitsemaan.
Suomen ensimmäiset koronakoirat aloittivat työnsä pari vuotta sitten Helsinki-Vantaan lentoasemalla, missä ne nuuskivat tuhansia matkustajia.
Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) yhteistutkimus koronakoirien käytöstä Covid-19-viruksen havaitsemiseksi on päättynyt ja tutkimustulokset on jo hyväksytty julkaistaviksi kansainvälisessä tiedejulkaisussa.
Kolmivaiheisen tutkimuksen aluksi koirat opetettiin erottamaan koronaviruspotilaiden antamat ihopyyhkäisynäytteet niistä verrokeista, jotka oli todettu PCR-testeillä negatiivisiksi.
Tutkimuksessa mukana olleet labradorinnoutajat Silja, Kosti ja Rele sekä valkoinen paimenkoira E.T. osoittivat taitonsa toisen vaiheen testissä.
– Kolmannessa vaiheessa koirat seuloivat Helsinki-Vantaan lentoaseman henkilökuntaa ja matkustajia. Siellä koirat tunnistivat oikein peräti 99 prosenttia negatiivisista näytteistä, Hielm-Björkman kertoo.
Hajukoirien tarve ei kuitenkaan pääty vielä tähänkään, oikeastaan päinvastoin.
– Varmasti tulevaisuudessa koiria voidaan kouluttaa havaitsemaan esimerkiksi aivo- tai haimasyöpää tai esidiabetestä. Varsinkin syöpien löytämistä koirien avulla tutkitaan jo nyt muualla varsin paljon, Hielm-Björkman arvioi.
Helsingin yliopiston Viikin kampuksella on vastikään otettu käyttöön uudet hajukoirien tutkimus- ja koulutustilat, joita käyttävät tutkimusryhmä Dogrisk, Wise Nose – Suomen hajuerottelu ry sekä kipukoiria kouluttava InnoMediDogs ry.
Kuluvan viikon keskiviikkona Viikissä käynnistyy uusi alkeiskurssi, jolle kuka tahansa voi kouluttamaan koiransa hajukoiraksi. Kurssi on jo täynnä, eikä lisää osallistujia voida ottaa. Uusi kurssi on kuitenkin luvassa jo joulukuussa.
– Halukkaat kurssilaiset voivat kouluttautua ja heidän koiristaan voi tulla esimerkiksi syöpäkoiria. Tullin ja poliisin virkakoirilla sen sijaan on toisenlaiset koulutusväylät, kertoo Wise Nosen puheenjohtaja Heli Niuro.
Hajujen löytämisessä vain mielikuvitus on rajana.
– Koiria opetetaan haistamaan esimerkiksi sieniä, teelaatuja, homeita tai vaikka tuhohyönteisiä, Niuro kertoo.