Autolla osallistuttiin aikanaan harrasteajoneuvoajoihin, mutta nyt se ei ole liikkunut moneen vuoteen.
”Todennäköisesti Loviisan ensimmäinen auto, vuoden 1905 REO.” Näin lukee pienen mustavalkoisen kuvan kuvatekstissä, Loviisan kaupungin historia 1745–1995 -kirjassa.
Amerikkalaisvalmisteisen auton omisti panimonomistaja Heinrich Lehmann. Panimomäen juurella otetussa valokuvassa näkyy myös Lehmannin tyttärenpoika Heinz Biedermann.
Loviisalaisten ”kahvipaahtimeksi” kutsuttu hyrysysy* vaikuttaa hylätyltä. Renkaat ja takalokasuojat puuttuvat.
Auto oli varsin tunnettu. Vielä vuonna 1938 Östra Nyland -lehti noteeraa Lehmannin auton – kahvipaahtimen – sellaisena asiana, jotka ”oikeat” loviisalaiset muistavat.
Tämän artikkelin auto on mitä suurimmalla todennäköisyydellä juuri Lehmannin menopeli. Malli on sama – ja tästäkin puuttuvat takalokarit.
Vuosimalliksi mainittiin siis 1905, ensimmäinen vuosi milloin REO-autoja valmistettiin. Oliko Lehmannilla niin hyvät verkostot, että sai näinkin uuden automerkin Suomeen?
Amerikkalainen REO-asiantuntija on kuvat nähtyään sitä mieltä, että pyörät vaikuttaisivat olevan myöhempää mallia. No, voihan vuosiluku olla väärä kirjassa – ja pyörätkin ovat voineet vaihtua.
Loviisassa oli 1900-alussa toinenkin REO. Sen hankki rakennusmestari Otto Kiljander vuonna 1906.
Kiljander oli aikansa moottorimies. Hänellä oli yhdessä vaiheessa myös moottoripolkupyörä ja saksalainen Stoewer-auto.
Loviisa-historiikista löytyykin kuva REO-autosta, joka oli yksinkertaisempaa mallia, ilman takapenkkiä. Oliko se Kiljanderin auto? Tästä autosta ei kuitenkaan löydy muuta tietoa.
Kuvien auton myöhempi historia on ainakin selvillä. Sen osti 1950-luvulla Martti ja Immo Nordström. He osallistuivat autolla muun muassa Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliiton ajotapahtumaan vuonna 1962. Siitä löytyy kuvakin.
Auto on sen jälkeen ollut koko ajan Nordströmin suvun hallussa, sanoo Tomi Nordström, joka nykyään vastaa auton säilytyksestä.
– Olisihan se kiva saada tämä käyntiin tai näytille jonnekin, Nordström tuumaa.
Tekniikka on yksinkertainen, mutta käyntiin laitto vaatii kikkansa. Nordström toivoisi löytävän henkilön, joka voisi sanoa, mitä oikein kannattaisi tehdä.
Olisihan autolla kiva ajaakin, sillä ”REO on oivallinen äänettömän käyntinsä puolesta, miellyttää komean muotonsa ja hyvän rakenteensa puolesta, voittaa kaikissa mäennousukilpailuissa”. Näin automerkkiä aikoinaan mainostettiin Helsingin Sanomissa.
– Uskon tosin, että voisi olla aika pelottavaa istua tällaisen kyydissä, Nordström myöntää.
*Sana ”hyrysysy” on sanomalehti Suomettaren sanakilpailusta vuonna 1907.