Mikko Alatalo on pyörtämässä päätöksensä siitä, että viimeinen levy olisi jo tehty. Syy ei ole kuitenkaan Vain elämää -ohjelman tuoma takuuhuomio. Perjantaina nähtävän Mikon päivän yllätys toi formaattiin kuuluvat kyyneleetkin silmiin.
Kokemus oli hieno. Omista biiseistä tehtiin hienoja tribuutteja ja samalla joutui hyppäämään pois omasta laatikostaan.
Näin tiivistää Mikko Alatalo toukokuisen viikon, jonka tapahtumia esitellään suomalaisilla tv-ruuduilla syksyn aikana.
Alatalo nostetaan jalustalle jo tämän viikon perjantaina, kun Nelosen Vain elämää -ohjelman ensimmäisessä varsinaisessa artistijaksossa on esillä Alatalo ja hänen tuotantonsa.
– Minua ilahdutti erityisesti se, että neljä artistia oli valinnut 1970-luvun Manserock-ajan tuotantoa. Hienoa, että nuoremmat katsojat saavat kuulla myös toisenlaista Alataloa.
Formaattiin vahvasti kuuluvia liikutuksen kyyneleitäkin nähdään, myöntää Alatalo.
– Niin hienoja versioita kuullaan minun ja Rinteen Harrin biiseistä. Ja yksi iso yllätys herkisti, kertaa Alatalo.
Myöhemmissä jaksoissa Alatalo on jo kertonut joutuvansa räppäämään. Kolmeen muiden artistien kappaleeseen Alatalo on kirjoittanut versioonsa suomenkieliset sanat. Yksi sanoituksista vie vahvasti Tampereelle ja Pispalaan, paljastaa Alatalo.
– Veikkaan, että 2–3 kappaletta tulee jäämään keikkaohjelmistooni.
Politiikka tulee, politiikka menee, mutta laulut jäävät
Vain elämää -ohjelmaan pääsy on ollut tuonut iso sysäyksen monen artistin uralle. Viime syksynä jaksot keräsivät noin 500 000–700 000 katsojaa. Takavuosina katsojaluvut ovat olleet vielä suurempia.
– En minä lisää tunnettavuutta urani edistämiseksi enää kaipaa. Tulee, mitä tulee, pyörittelee Alatalo.
Yksi suunnitelma on kuitenkin jo muuttunut. Tänä vuonna ilmestynyt Lapsen usko ei jääkään Alatalon viimeiseksi levyksi. Tosin sellainen piti olla jo vuonna 2018 ilmestynyt Viimeinen juna.
Artistin mukaan syy päätöksen pyörtämiseen jo toisen kerran ei ole suosikkiohjelmaan pääsy, vaan elokuussa myönnetty 10 000 euron Iskelmä-Finlandia-palkinto.
– Koen velvollisuudeksi, että kun olen saanut musiikilla rahaa, niin kierrätän eurot takaisin musiikkialalle. Uudelle levylle palkkaan oikeat soittajat, eikä taustoja tehdä koneilla. Meillä on jo Harrin kanssa julkaisemattomia biisejä.
Alatalon mukaan Vain elämää on huipennus jo Iskelmä-Finlandian tuoneelle vuodelle. Vuoden huippukohtiin hän laskee myös alkukesästä tulleen levytysluvan Eric Claptonin klassikon Tears in Heavenin suomenkieliselle versiolle.
Kyyneleet taivaassa on mukana Lapsen usko -levyllä. Alatalo haki kuolleen Marja-vaimonsa muistoksi tekemälleen tekstille levytyslupaa jo vuonna 1992.
– Nyt lupa yllättäen tuli. Levytimme pikavauhtia kappaleen levylle. Mukana soittavat poikani Kalle ja Jaska, joille tämä oli terapiabiisi.
Juhlaa loppuvuoteen tuo myös koronan takia siirtynyt 70-vuotisjuhlakonserttien kiertue.
Kahteen kertaan siirretty päätapahtuma Ikuisen maalaispojan 70-vuotisjuhlakonsertti nähdään Tampere-talossa 30. lokakuuta. Alatalon musiikkia tulkitsevat muun muassa Maarit Hurmerinta, Anna Hanski, Sani, Pauli Hanhiniemi, Heikki Salo ja Pate Mustajärvi.
Lokakuussa ohjelmassa on vielä neljän Vain elämää -erikoisjakson kuvaaminen.
– Känkkäränkkää ei ole vielä kuultu kenenkään esittämänä, mutta ehkä sitten Pelastakaa lapset -hyväntekeväisyysjaksossa.
Levyn lisäksi uusia julkisuusavauksia ei ole tulossa, vaikka puhelin on soinutkin erilaisten ehdotusten takia. Varsinkin tosi-tv-ohjelmiin olisi nyt vetoa.
– Olen tehnyt oikeita maatalon töitä, joten mihinkään farmeille en lähde. Brasilian viidakostakin pysyn poissa ötököiden takia.
Keväällä olisi edessä myös eduskuntavaalit. Päätöstä jättää Arkadianmäki neljän kauden jälkeen Alatalo ei ole pyörtämässä.
– Politiikka tulee, politiikka menee, mutta laulut jäävät. Mielenkiinnolla toki seuraan politiikkaa. Elämme kovia aikoja.