Ivalolainen yrittäjä Mauri Leppänoro tunsi Vesa-Matti Loirin vuosikymmenten ajan. Kun Loiri lähti kesäksi mökilleen Lappiin, Leppänoro oli monta kertaa kalastuskaverina. Loiri vietti paljon aikaa myös Leppänoron perheen kanssa, joka piti kansantaiteilijasta valtavasti.
Rauha ja hiljaisuus olivat ne asiat, jotka yhdistivät kaksikkoa. Leppänoro kertoi aiemmin Ilta-Sanomille, että Loiri haluaisi tuhkansa ripoteltavan Jääsaaren salmeen.
– Sieltä Vesku sai ensimmäisen Inarijärvestä kalastamansa kalan, joka oli rautu, Leppänoro kertoi lehdelle.
Leppänoro on seurannut hieman hämmentyneenä keskustelua siitä, pitäisikö Loirille järjestää valtiolliset hautajaiset. Hän ei usko, että Loiri olisi sellaisia halunnut.
– Se on tietysti omaisten päätös, ja tämä vain oma mielipiteeni. Todella kuitenkin toivon, ettei Veskun hautajaisista tule mitään huutokauppaa, jossa kaikki huutavat omaa mielipidettään julkisuudessa vuoron perään. Sen tiedän, että sellaista ei Vesku olisi milloinkaan halunnut.
Leppänoron mukaan Loiri oli elämässään muutenkin kriittinen valtion muistamiselle.
– Hän saattoi olla niihin vähän tyytymätönkin, esimerkiksi Elokuvasäätiön jakoperusteisiin tukien osalta.
Ivalossa ja Inarissa taiteilijan poismeno on otettu vastaan surullisin mielin.
– Vesku halusi olla rauhassa. Hän oli kesät aina Lapissa, ja harvat keikat olivat lähellä, kuten Pyhätunturilla
– Ei hän lähtenyt täältä kulumallakaan. Hän oli tärkeä ihminen täällä ja toi kuntaa julkisuuteen. Hän oli tosi pidetty eikä Vesku sanonut ikinä pahaa sanaa kunnasta. Kuntalaiset antoivat Veskun olla rauhassa mökillä.
Pitkäaikaisen ystävän muistot ovat samoin hyvin lämpimiä.
– Vesku oli suuri maestro, joka otti kaikki aina huomioon ja oli hyvä ystävä. Mitään ei jäänyt hampaankoloon, meillä oli hyvät, lämpimät välit loppuun asti, Leppänoro sanoo.