HSL:n hallitus ehdottaa neljää vaihtoehtoa nykyiselle vyöhyke- ja hinnoittelumallille. Kaikki ehdotukset nostavat kuntien kustannuksia, mutta laskevat pitkien matkojen hintoja merkittävästi. Yksi ehdotuksista on suorastaan vallankumouksellinen.
HSL:n hallitus kokoontui tiistaina 14.6. ja päätti lähettää alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman lausunnoille jäsenkuntiinsa.
Toiminta- ja taloussuunnitelman kiinnostavin sisältö on HSL:n ehdottamat, nykyiselle vyöhykemallille vaihtoehtoiset hinnoittelu- ja vyöhykemallit.
Nykyisin HSL:n alue on jaettu A-, B-, C- ja D-vyöhykkeisiin. Tuusula, Kerava, Kirkkonummi ja Siuntio kuuluvat käytännössä kokonaan D-vyöhykkeeseen ja Helsingin kantakaupunki A-vyöhykkeeseen. B- ja C- vyöhykkeiden raja kulkee Kehä III:n tuntumassa.
HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelman ehdottamat neljä vaihtoehtoista hinnoittelu- ja vyöhykemallia ovat keskenään varsin erilaisia, mutta tietyt asiat toistuvat jokaisessa mallissa.
Kaikki esitellyt vaihtoehdot nostaisivat merkittävästi Keravan, Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Siuntion osuuksia HSL:n rahoituksesta. Helsingin ja Kauniaisten kuntaosuus taas laskisi jokaisessa mallissa. Espoon ja Vantaan kuntaosuudet nousisivat hienoisesti, mallista riippuen 1–4 prosentilla.
Toisaalta yksikään malli ei nostaisi merkittävästi lippujen hintoja, ja matkustaminen D- ja C-alueilta Helsingin keskustaan tulisi jokaisessa mallissa huomattavasti nykyistä edullisemmaksi. Kaikki mallit tuottaisivat HSL:lle saman lipputulon.
Ensimmäinen malli on vyöhykkeiltään nykyistä vastaava uusin hinnoin. Aiemmin käytössä ollut D-vyöhykkeen sisäinen lippu poistuisi käytöstä, mutta CD-vyöhykkeiden kertalipun hinta laskisi kymmenellä sentillä 2,70 euroon ja kuukauden kausilipun hinta nousisi D-vyöhykkeen kausilipun hinnasta 2,20 eurolla 67,5 euroon. AB-vyöhykkeiden kertalipun hinta nousisi kolmeen euroon ja kuukausilipun 67,50 euroon. Kaikkien muiden matkojen hinnat laskisivat. Esimerkiksi matkustaminen D-alueelta A-alueelle tulisi huomattavasti nykyistä halvemmaksi. ABCD-kertalippu maksaisi nykyisen 5,70 euron sijaan 3,60 ja kuukausilippu 142,70 euron sijaan 89,30 euroa.
Toisessa mallissa esitetään C- ja D-vyöhykkeiden yhdistämistä. Tämä malli on nykyisten C- tai D-alueiden sisällä liikkuvalle matkustajalle kaikkein edullisin, sillä laajemman C-vyöhykkeen sisäinen kertalippu maksaisi vain 1,90 euroa ja kuukausilippu 48 euroa. Myös Helsinkiin matkustaminen olisi nykyisiltä C- tai D-alueilta nykyistä halvempaa, sillä ABC-vyöhykkeiden kertalippu maksaisi 3,50 euroa ja kuukausilippu 86,60 euroa. Toinen malli on kuntaosuuksiltaan kaikkein kallein vaihtoehto Tuusulalle ja Siuntiolle. Tuusulan osuus nousisi yhteensä 1,3 miljoonalla eurolla eli 32 prosenttia ja Siuntion noin 100 000 eurolla eli 21 prosenttia.
Kolmas malli ehdottaa B- ja C-vyöhykkeiden yhdistämistä. Tässä mallissa jokaiselle vyöhykkeelle myytäisiin 2,80 euron hintaisia sisäisiä kertalippuja ja 62,50 euron hintaisia kuukausilippuja. Matka kaikkien vyöhykkeiden läpi olisi tässä mallissa kaikkein kallein. ABC-matka maksaisi 4,20 euroa kertalipulla ja kuukaudessa 104,20 euroa. Kolmas malli olisi kuntaosuuksiltaan kaikkein edullisin Keravalle, Kirkkonummelle, Sipoolle, Tuusulalle ja Siuntiolle.
Neljäs, suorastaan vallankumouksellinen malli, esittää vyöhykkeistä luopumista kokonaan. Tällöin matka esimerkiksi Siuntiosta Helsinkiin maksaisi saman verran kuin yksi pysäkinväli raitiovaunulla Helsingin keskustassa. Kertalippu maksaisi 3,10 euroa ja kuukausilippu 68,50 euroa.
Neljäs malli olisi Keravalle, Kirkkonummelle ja Sipoolle kaikista kallein vaihtoehto. Esimerkiksi Keravan kuntaosuus nousisi huimalla 55 prosentilla, Kirkkonummen 35 prosentilla ja Sipoon 46 prosentilla. Vastaavasti Helsinki ja Kauniainen säästäisivät neljännen mallin toteutuessa eniten. Helsingin kuntaosuus laskisi noin viidellä prosentilla eli lähes 13 miljoonalla eurolla.
Kaikilla malleilla on sama tavoite eli houkutella joukkoliikenteeseen lisää matkustajia vähentämättä lipputuloja. Joukkoliikenteen käyttäjä onkin jokaisen mallin suurin voittaja, kunnat ja veronmaksajat taas pahimmat häviäjät.
Lippujen hintojen lasku näkyisi luultavasti positiivisena merkkinä kuntien verotuloissa, kun halvemmat lippuhinnat pienentäisivät esimerkiksi Helsingissä työskentelevän kirkkonummelaisen työmatkavähennyksiä.
HSL:n jäsenkuntien on määrä antaa lausuntonsa ehdotetuista malleista elokuun loppuun mennessä. Lopullisen päätöksen tekee HSL:n yhtymäkokous, jossa jokaisella jäsenkunnalla on yksi edustaja. Jäsenkuntien äänivalta jakautuu asukaslukujen suhteessa, mutta kuitenkin niin, että yhden kunnan ääniosuus voi olla enintään 50 prosenttia.