15 miljoonaa euroa koronatukia meni yrityksille, joiden johtohenkilöillä on taustallaan talousrikostuomio, ilmenee Verohallinnon selvityksestä. Keskusrikospoliisi puolestaan kertoo Helsingin Sanomissa, että se tutkii kuutta tapausta, jossa epäilee järjestäytyneiden rikollisjengien hankkineen koronatukia laittomasti.
Vuonna 2020 koronatukia myönnettiin kaikkiaan 1,6 miljardia euroa.
Verottajan selvityksestä ilmeni myös, että talousrikoksista tuomittujen johtamat yritykset jättävät lakisääteiset velvoitteensa hoitamatta kaksi kertaa useammin kuin muut yritykset. Verottaja selvitti nyt ensimmäistä kertaa, miten paljon yrityksen vastuuhenkilöiden rikostausta vaikuttaa yrityksen lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen.
Lakisääteisiä velvoitteita ovat esimerkiksi palkan sivukulujen maksaminen, työntekijöiden vakuuttaminen ja erilaisten ilmoitusten tekeminen mm. tulorekisteriin.
– Kaikki vastuuhenkilöiden rikostuomiot lisäsivät riskiä, että yritykseltä jää lakisääteisiä velvoitteita hoitamatta. Myös muutkin rikokset kuin vastuuhenkilön talousrikokset nostavat yrityksen riskiä velvoitteiden laiminlyöntiin. Tuloksista voidaan vetää johtopäätös, että rikostuomion saaneet ottavat enemmän riskejä ja laiminlyövät velvollisuuksiaan, sanoo tiedotteessa apulaisjohtaja Marko Niemelä Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Selvityksessä aineistona olivat kaikkien koronatukia hakeneiden yritysten taustahenkilöiden rikosrekisteritiedot vuosilta 2016–2020. Aineistossa oli mukana myös otos sellaisten yritysten taustahenkilöistä, jotka eivät koronatukia hakeneet.
Lain mukaan yrityksen vastuuhenkilön talousrikostuomio ei saa vaikuttaa esimerkiksi yritystuen tai -avustuksen myöntämiseen. Lainsäädäntö ei myöskään mahdollista vastuuhenkilöiden rikostuomiotietojen hyödyntämistä esimerkiksi verovalvonnassa.
Tällä hetkellä henkilöiden rikostaustatietojen käyttäminen viranomaistyössä on sallittua, kun julkisista hankinnoista päätetään. Hankintalain mukaan julkishallinto ei voi ostaa tuotteita tai palveluita yritykseltä, jonka vastuuhenkilö on tuomittu esimerkiksi veropetoksesta, lahjuksen antamisesta tai rahanpesusta.
Tuoreen selvityksen perusteella myös velallisen epärehellisyystuomion saaneet laiminlyövät velvollisuuksia erityisen paljon. Julkisia hankintoja tekevillä ei ole tällä hetkellä oikeutta tarkistaa, onko yrityksen vastuuhenkilöillä velallisen epärehellisyys- tai kirjanpitorikostuomio.
– Pitäisikö esimerkiksi velallisen rikos tai kirjanpitorikos sitten olla myös hankintalaissa hylkäävänä perusteena, tai pitäisikö rikostietoja pystyä käyttämään myös viranomaisten valvontatyössä tai kun tukia myönnetään? Selvityksemme tarkoitus ei ole ottaa kantaa tähän, vaan tuoda faktoja päättäjien tietoon. Päättäjien rooli on tehdä johtopäätökset ja harkinnan jälkeen mahdolliset muutokset lainsäädäntöön, Niemelä sanoo tiedotteessa.