Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kauanko Venäjän hyökkäys Ukrainassa voi jatkua? Sotilasprofessorilta pelottava arvio – Sota jatkunut 100 päivää

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tänään kestänyt jo sata päivää ja sen vaikutukset paitsi sodan osapuoliin myös koko muuhun maailmaan ovat olleet tuntuvat.

Kauanko kurimusta vielä kestää? Sitä on mahdoton ennustaa, sanoo sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hänellä on kuitenkin sodan kestosta melko synkkä näkemys.

– Olen varsin pessimistinen, että sota päättyisi sotimalla ja Venäjä pääsisi omiin tavoitteisiinsa. Sota kestää useita kuukausia. Se ei siis ole kuukauden parin juttu, vaan useiden kuukausien. Ukrainalaiset ovat itse arvioineet, että tämä olisi vuoden loppuun mennessä sotilaallisesti päätöksessään. Nyt ollaan kuitenkin kulutussodankäynnissä ja kumpikin osapuoli pitää kiinni tavoitteistaan. Ukraina ei suostu alueluovutuksiin ja Venäjä ei tingi tavoitteistaan. Neuvottelupöytään palaaminen on ainoa tapa, jolla sota saataisiin päätökseen. Tilanne näyttää siltä, että kummallakaan ei näytä olevan joustonvaraa.

Mäkitalo huomauttaa, että vastaavanlainen tilanne johti Irakin ja Iranin välisen sodan venymiseen 1980-luvulla. Sota kesti kahdeksan vuotta.

– Lähes miljoona sotilasta ja siviiliä kuoli eikä sotaa loppujen lopuksi voittanut kumpikaan. Pelottavin skenaario on, että meillä on edessämme vuosien sota, jota Ukraina joutuu – lännen tukemana – käymään. Tässä sodassa ei ole voittajia näköpiirissä.

Länsimaissa sodan jatkuminen tarkoittaa, että myös talouden kurjistuminen jatkuu.

– Kansainvälinen talous on tällä hetkellä varsin sekaisin. Sodan alussa puhuttiin, että kriittisten materiaalien saatavuus vaikeutuu. Tällä hetkellä kaikki materiaalit ovat kriittisiä, ei puhuta enää mistään elektroniikan puolijohteista ja kriittisistä erikoismetalleista. Senkin takia sota pitäisi saada päätökseen.

Mäkitalo toteaa, että juuri näiden ongelmien vuoksi länsimainen sotaan varautuminen on 1990-luvulta lähtien tähdännyt siihen, että sodat olisivat vuorokausien, korkeintaan muutamien viikkojen mittaisia ja kirurgisen tarkkoja operaatioita, jotka painottuisivat täsmäaseiden ja ohjusten käyttöön.

– Nyt maksetaan hintaa globalisaatiosta, joka parikymmentä vuotta sitten nähtiin ainoaksi järkeväksi suunnaksi. Materiaalien saatavuusvaikeudet eivät ole vähenemässä vaan ne pysyvät ja lisääntyvät. Jos joku on remppaamassa omaa omakotitaloaan, se ei välttämättä onnistu.

Päätelmänsä tulevasta Janne Mäkitalo perustaa sille, miten sota tähän asti on sujunut.

Sodan ensimmäisessä vaiheessa venäläiset hyökkäsivät viidessä suunnassa hajanaisesti ja pyrkivät lamauttamaan Ukrainan ilmapuolustuksen sekä valtaamaan Kiovan ja kaatamaan maan johdon. Kun tämä ei onnistunut, Venäjä muutti suunnitelmiaan ja taktiikkaansa siirtäen painopisteen Donbassiin 18. huhtikuuta. Sota on nyt kulutussotaa.

– Jos vertaa kakkosvaiheen alun karttaan, ainoastaan Luhanskin alueella on tapahtunut merkittävää etenemistä ja sielläkin vain noin 50 kilometriä. Kokonaisetenemä verrattuna sotaa edeltävään aikaan on korkeintaan 100 kilometriä. Eli koko tämä aika, mitä sotaa on käyty, vain tämän verran Venäjä on päässyt eteenpäin.

Luhanskin oblastia on Ukrainan hallussa enää 20 kertaa 30 kilometrin suuruinen alue. Sieverdonetskin kaupunki on nyt suurelta osin venäläisten hallussa. Kun se on vallattu, Venäjän on Mäkitalon mukaan vaikea edetä.

– Sitten on edessä Donetsk-joki. Sen ylittäminen ei tule todellakaan olemaan helppoa. Ukrainan tiedustelutulenjohtajilla on maalittamiskyvykkyys ja koko ajan heillä lisääntyvät kaukovaikuttamiskyvyt. Jos venäläiset rakentavat ponttoonisillan, se kyllä havaitaan ja tuhotaan. Ja seuraava kaupunki, Lysitsanskm on vähintään yhtä kova pala purtavaksi kuin Sieverdonetsk.

Kun se Luhanskin oblasti on vallattu, Venäjän on Mäkitalon mukaan vielä vaikeampi vaikea edetä. Maasto on vaikeaa ja edessä on useita kaupunkeja.

– Venäjä on jo saanut huomata, miten tiukasti Ukraina pitää kiinni jokaisesta kaupungista ja kuinka paljon niiden saartaminen syö joukkoja. Venäläisillä on todella hankalat kuukaudet edessä. Mikään ei viittaa siihen, että venäläisten voima riittäisi Donetskin oblastin eli Donbassin toisen osan valtaamiseen.