Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lakritsituotanto laajeni värillisiin metrilakuihin – Porvoon lakritsia on valmistettu Loviisan puolella jo vuodesta 1983 lähtien

Koskenkylässä sijaitseva Porvoon lakritsitehdas viisinkertaisti tuotantomääränsä.

Tuoksusta tunnistaa, että tällä tehtaalla tehdään lakritsia. Porvoon Lakritsi Oy:n toimitusjohtaja Eero Miettinen antaa vierailulle vartin aikaa, koska on kiireinen mies. Lakritsin sesonkiaika on parhaimmillaan, kun muun muassa huvipuistot ja torit ottavat myyntiin metrilakuja.

Lopulta tapaaminen venähtää tuntiin, kun asiaa yrityksen historiasta, lakritsin valmistuksesta ja tehtaan laajentumisesta riittää.

Aloitetaan historiasta. Porvoon Lakritsin juuret yltävät tietyllä tapaa jo vuonna 1930 aloittaneelle Kajat Oy:lle, jonka perustaja Armas Kajavaara alkoi valmistaa lakritsia tehtaassa Porvoossa Jokikadulla. Lakritsille määrätty valmistevero vuonna 1954 oli kuitenkin niin kova isku, että tehtaan toiminta loppui.

Armas Kajavaaran veljet jatkoivat suvun vanhan lakritsireseptin käyttämistä tahoillaan. Urho Kajavaara alkoi tehdä kotonaan Porvoossa Laivurinkadulla lakritsia, talvitötteröitä ja muita makeisia.

Porvoon Lakritsiksi se muuttui, kun Bengt Sjöström osti vuonna 1980 reseptit ja koneet Urho Kajavaaralta. Bengt Sjöström on Eero Miettisen vaimon, Anna Sjöström-Miettisen isä. Bengt Sjöström valmisti lakritsia pienissä tuotannon tiloissa Porvoon Alkrogissa, kunnes metrilakun kysyntä kasvoi niin paljon, että tuotantoa laajennettiin silloisen Pernajan Koskenkylään 1983.

Eero Miettinen kertoo, että Bengt Sjöströmin vaimo Christina Järnefelt (ent. Sjöström) heitti ajatuksen, että voisiko kiekoiksi kierrettyä lakua myydä suorina metrilakuina. Porvoon lakritsia toreilla ja markkinoilla myynyt Tomppa Tenhunen päätti kokeilla niiden myyntiä Porvoon Joulumarkkinoilla vuonna 1980, ja siitä alkoi niiden suosio. Nykyään metrilaku ei ole enää metrin pituinen vaan on lyhentynyt 70 senttiin logistiikan ja myyntitiskien esillepanon vuoksi.

– Metrilakritsin keksimisestä ja myyntitavan aloittamisesta ovat halunneet kunnian monet henkilöt, Miettinen kertoo.

Vuonna 1989 Porvoon lakritsin tuotanto siirtyi Koskenkylään kokonaan. Nykyisin lakritsin valmistus tapahtuu siis Loviisan puolella.

Vuonna 1993 Porvoon Lakritsin toiminta Koskenkylässä kuitenkin loppui. Muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1996 Eero Miettinen halusi siirtyä yrittäjäksi ja näki sulkeutuneen lakritsitehtaan toiminnassa vielä mahdollisuuksia.

– Pitkällisen prosessin jälkeen sain vanhan yritysnimen otettua käyttöön. Vaimon isä Bengt Sjöström lupasi olla muutaman kuukauden mukana ja opettaa minulle lakritsin valmistuksen. Muutama kuukausi vierähtikin 11 vuodeksi, hän oli mukana eläkeikäänsä saakka, Miettinen sanoo.

On ihan uusi juttu tehdä värillisiä täytteellisiä metrilakuja.

Miettinen on ollut yrityksen toimitusjohtajana vasta pari vuotta. Sitä ennen toimitusjohtajan paikalla oli puoliso Anna Sjöström-Miettinen, kun taas Eero vastasi tuotantopuolesta.

Parin vuoden aikana on tapahtunut paljon. Vuonna 2021 yritys teki mittavan investoinnin ja laajensi tehdasrakennusta ja laitteistoa. Laajennusosa valmistui keväällä.

Laajennuksen jälkeen tehtaan kapasiteetti on viisinkertaistunut. Tehtaan uudella puolella nenään tulvahtaa makean colan tuoksu. Liukuhihnalta onkin valmistunut värikkäitä cola-lakritsoja.

– Meille on ihan uusi juttu tehdä värillisiä täytteellisiä metrilakuja, emme ole tehneet niitä aiemmin. Toki olemme saaneet kokemusta gluteenittomien täytelakritsien valmistamisesta, joten uskalsimme aloittaa investoinnin väri- ja täytelakritsilinjastoon. Tuotevalikoima kasvaa noin 50 tuotteella, Eero Miettinen kertoo.

Myös henkilöstön määrä kasvoi viidellä, tehtaan katon alla työskentelee nyt kymmenen ihmistä.

Laajennuksen lisäksi Porvoon Lakritsi Oy siirtyi kokonaan Finnsweet Oy konsernin omistukseen maaliskuussa 2022.

– Viimeisen 4–5 vuoden aikana yhteistyömme on laajentunut. Finnsweet vastasi jo kokonaan meidän kotimaan jakelusta ennen yrityskauppaa. Me valmistamme gluteenitonta lakritsaa, ja se oli tuote, minkä he veivät valikoimiin laajemmassa mitassa, Miettinen toteaa.

Gluteenittomuus on Porvoon Lakritsin valttikortti ja asia, mitä moni muu valmistaja ei tee.

– Olemme ehkä ainoa valmistaja Suomessa jolla on pelkästään gluteenittoman lakritsan valmistamiseen tarkoitetut koneet laitteet ja tilat.

Laajennuksen myötä gluteenittoman lakritsin tuotantotila laajenee kokonaan vanhan tehtaan tiloihin.

Eero Miettinen, mikä lakritsista tekee hyvän makeisen?

– Se on lähes ympärivuotinen artikkeli. Myös sen vientinäkymät ovat hyvät. Me viemme sitä Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan.

Miettinen sanoo, että muissa maissa tehty lakritsi on erityyppistä kuin Suomessa.

– Suomalaisessa lakritsissa puhutaan makeasta ja pehmeästä lakritsista, ja sen valmistusprosessikin eroaa muualla valmistettuihin tuotteisiin. Meilläkin on kahdenlaista tekniikkaa, perinteinen lakritsi valmistetaan keittämällä ja keittoaika kestää useita tunteja. Sillä tavalla saadaan tehtyä skandinaavinen lakritsi, Miettinen avaa.

Puhutaan, että suomalaiset ovat salmiakkikansaa. Miettinen on kuitenkin eri mieltä.

– Todellisuudessa suomalaiset ovat enemmän lakukansaa kuin salmiakkikansaa, hän tuumaa.

Salmiakki on lakritsimakeinen, johon on lisätty ammoniumkloridia. Lakritsiuutetta taas saadaan lakritsikasvin juurista. Kasvi kasvaa villinä luonnossa Italiasta aina Siperiaan saakka.

Makeisissa lakritsi-nimitystä voidaan käyttää, vaikka makeinen ei sisältäisi lakritsiuutetta lainkaan. Näin usein on esimerkiksi värillisissä metrilakuissa.

– Riittää, että tuote on lakritsinomainen, Miettinen sanoo.

Vaikka Porvoo Lakritsitehtaan metrilakuvalikoima kasvaakin värillisiin tuotteisiin, Miettinen uskoo perinteisen lakun vetovoimaan.

– Musta, eli perinteinen lakritsi on oikeastaan edelleen yksi myydyimmistä lakritsoista, hän sanoo.

50

tuotteella tuotevalikoima kasvoi