Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä Lapinjärvellä on kaikki tarvittavat palvelut sekä kiinnostava paikkallishistoria: "Pakenen todellisuutta menneisyyteen"

Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä ummistamme silmämme olennaisilta asioilta liittyen Ukrainan sotaan.

Historioitsija Teemu Keskisarjan on lähes mahdoton ymmärtää ihmisten pakkautumista pääkaupunkiseudulle. Hän itsekin asuu siellä, mutta omistaa myös talon Lapinjärven Vasarakylässä. Tällä hetkellä talo on työtila, jossa Keskisarja valmistelee historiateoksia, esitelmiä, luentoja ja televisio-ohjelmia.

– Aion siirtää firmani kirjat Lapinjärvelle, koska pystyn tekemään luovaa työtä parhaiten täällä. En toistaiseksi voi muuttaa yksityishenkilönä Lapinjärvelle, koska kolmen lapseni koulut ja tarhat ovat pääkaupunkiseudulla. Isäni on asunut Lapinjärvellä 20 vuotta, joten paikalliset sieni- ja marjametsät ovat tulleet tutuiksi.

Keskisarja ei väsy ihmettelemästä sitä, miksi ei ole muodikasta asua Lapinjärvellä, Liljendalissa, Loviisassa tai ylipäätään itäisellä Uudellamaalla, vaikka alueella on säilytetty vanhoja rakennuksia ja vaalittu kulttuurihistoriaa. Hänen mielestään ajatus siitä, että kaikkien pitäisi asua betonilähiöissä on kulutususkonnon harha ja opinkappale. Keskisarja on kirjoittanut pääkaupunkiseudun keinotekoisen kasvun himorakentamisen mielenvikaisuudesta. Hänen mielestään se on poliitikkojen kangastus ja mielentila, ei taloudellinen välttämättömyys.

– Kehäteiden varsilla Espoon ja Vantaan tuhot näyttävät pahimmillaan Ukrainalta tai Viipurilta 1944. Rikkaissa kasvukeskuksissa on kammottavia rakennustyömaita ja valtavia sosiaalisia ongelmia. Lisäksi pääkaupunkiseudulle tulee kasvava määrä tyhjiä toimistotiloja ja tuhoon tuomittuja kauppakeskuksia.

Historioitsija saa Lapinjärveltä kaikki tarvitsemansa palvelut, joten hänellä ei ole mitään aineellista syytä elää muualla kuin Lapinjärvellä.

– Täällä on sympaattisemmat ja halvemmat ravintolat ja kahvilat kuin Helsingissä, hyvä ruokakauppa ja erittäin hyvä rautakauppa. Pankkiasiani hoidan mieluummin Lapinjärvellä kuin pääkaupunkiseudulla, koska paikalliseen Osuuspankkiin ei tarvitse jonottaa. En ole vielä keksinyt, mitä täältä puuttuu. Apteekki löytyy, ja terveyspalvelut saa reilun 20 kilometrin päästä Loviisassa.

Keskisarja on perehtynyt myös Lapinjärven historiaan. Hänestä on kiinnostavaa, kuinka rantaruotsalaisuus on pitänyt pintansa alueella 700 vuoden ajan, vaikka seka-avioliittoja on solmittu. Suomalaisen ja rantaruotsalaisen asutuksen raja kulkee Vasarankylästä, joka on viimeinen ruotsalaiskylä. Naapurissa oleva Porlammi on jo suomenkielinen.

Kulttuurihistoriaan hän tutustuu mieluusti hautausmailla, joista löytyvät tiedot paikkakunnalla asuneista suvuista. Paraikaa Keskisarja lukee Ola Johanssonin paikallishistoriallisia kirjoja. Lapinjärven historiassa häntä viehättää erityisesti talonpoikainen arkkitehtuuri.

– Puurakennuskanta on täällä hyvin vanhaa ja se on hienosti säilytetty.

Keskisarja on itse käynyt lukion Porvoossa, mutta hän pitää myös Loviisaa hienona vanhana merikaupunkina. Hänen mukaansa Loviisan vanha puutaloalue on aliarvostettu verrattuna Porvoon vanhaan kaupunkiin.

Nyt olemme sen vuoksi kuset housuissa.

– Mielestäni se on hieno. Tämän kesän tutustumiskohteeni on Svartholman linnoitus, koska Loviisan sotahistoria kiehtoo minua paljon.

Keskisarja on kirjoittanut 17 historiateosta. Parhaillaan hän kirjoittaa Ruotsin ja Venäjän välisistä, Hattujen sodan, unohdetuista taisteluista 1741–1743. Sodan tapahtumista suuri osa sijoittuu Itä-Uudellemaalle. Kirja julkaistaan todennäköisesti tänä syksynä.

Historioitsija kirjoittaa myös kuolleista henkilöistä. Tuorein julkaistu teos käsittelee Kyllikki Saaren murhamysteeriä.

– Kirjoitan kuolleista, koska nykyisyys ja tulevaisuus eivät kiinnosta. Haluan paeta todellisuutta menneisyyteen.

Keskisarja pitää noin sata luentoa vuodessa eri puolilla Suomea. Hän on myös julkaissut useita teoksia vuodessa.

– Tämä on mahdollista, koska minulla on apulaisia, jotka kaivavat puolestani arkistolähteitä.

Historian sotiin perehtynyt tutkija on ottanut kolumneissaan kantaa Ukrainan sotaan, josta hän kokee nyt suurempaa ahdistusta kuin ennen sodan alkua.

– Nyt puhutaan hybridisodasta, informaatiosodasta ja vaikuttamisyrityksistä. Ne ovat vain turvasanoja. Todellinen uhka on ydinsota, eikä se uhka ole kadonnut mihinkään. Ei ole helppoa keksiä Ukrainaan mitään lohdullista ratkaisua. Me elämme unessa ydinsodan uhkan takia. Emme kestä sitä, että uhka on todellinen, eikä pieni- ja keskikokoinen ihminen voi mitenkään vaikuttaa siihen.

Keskisarja kuvaa sodan taloudellista mielettömyyttä luvuilla.

– Jo nykyisillä tuhoilla Ukrainan jälleenrakentaminen maksaa kymmenen kertaa Suomen valtion budjetin verran. Onko oikein, että joku voi pommittaa paskaksi naapurivaltion ja EU maksaa jälleenrakentamisen, hän kysyy.

Keskisarjan mielestä länsi on jo nöyrtynyt Venäjän edessä, eikä päinvastoin.

Täällä on sympaattisemmat ja halvemmat ravintolat ja kahvilat.

– Venäjälle todellinen nöyryytys olisi se, että maahan syntyisi monipuoluejärjestelmä, demokratia ja oikeusvaltio. On ennenaikaista lällätellä Venäjän tappioille. 30 000 venäläisen kaatuminen ei valitettavasti riitä ratkaisuun.

Keskisarja muistuttaa, että hän kertoo mielipiteensä historioitsijana, joka näkee Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan päivänselviä takaumia 1930-luvulta.

– Imperiumi yrittää vallata naapurinsa piittaamatta mistään kansainvälisen oikeuden säännöksistä. Röyhkeys palkitaan liian usein historiassa sekä nykyisyydessä.

Historioitsijan mukaan nyt kärsitään siitä, että 1990-luvulla ei tehty tositoimia ydinaseiden riisumiseksi. Silloin se olisi vielä ollut mahdollista.

– Nyt olemme sen vuoksi kuset housuissa.

Keskisarja sanoo tykkäävänsä lintukodosta, joka on Aleksis Kiven kaunis sana.

– Lintukodosta tulevat mieleen myös Itä-Uudenmaan erittäin linturikkaat järvet ja metsät.

Hän ihmettelee, miksi etätyöntekijät ja firmat eivät vielä ole huomanneet, että noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä on halpaa tonttimaata ja alueita, joissa muuttajat otetaan avosylin vastaan.

– Minusta voisi tulla hyvä palkaton konsultti, joka puhuu Itä-Uudenmaan puolesta. Jostain syystä vain Porvoo on erittäin muodikas kaupunki, ja kaikki siitä itään päin on joutomaata. Ihmiset tajuavat elämisen ja olemisen oikeat prioriteetit viimeistään sitten kun kulutususkonnon naamiot putoavat.

17

historiateosta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut