Maan sisäisen muuttoliikkeen kääntymisen pitää näkyä myös valtion aluetuessa, vaatii Uudenmaan liitto. Tilastokeskus kertoi viime viikolla, että Uudenmaan maakunta menetti viime vuonna väestöään muulle maalle ensimmäistä kertaa 70 vuoteen.
– Uudenmaan ulkopuoliset alueet maassamme vahvistuvat pitkästä aikaa. Valtion onkin viipymättä tarkasteltava aluetukijärjestelmäänsä. EU-rahan kohdentamista maaseutumaakuntiin ei voi enää perustella muuttoliikkeellä, sanoo Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liiton tiedotteessa.
Uudenmaan liitto korostaa, että vaikka maakunta menetti väkeä muualle kotimaahan, väkiluku jatkoi kasvuaan. Kokonaismuuttovoitto oli lähes 8 000 henkeä. Seuraavaksi eniten muuttovoittoa sai Pirkanmaa 4 994 asukkaalla.
– Suomen kuntien välisestä muuttotappiosta huolimatta Uusimaa oli siis edelleen ylivoimaisesti maan vetovoimaisin maakunta.
Uudellamaalla myös syntyi viime vuonna runsaasti lapsia, joten väkiluku kasvoi runsaalla 12 000 hengellä 1 714 741 asukkaaseen.
Uudenmaan kokonaismuuttovoitto selittyy pitkälti maahanmuutolla, jossa nettovoitto oli ennätykselliset lähes 10 500 henkeä.
– Uudenmaan haasteet kansainvälistyvänä alueena voimistuvat. Tämän pitäisi näkyä suurilla muutoksilla valtionosuusjärjestelmässä. Uusimaa huolehtii väestön nuorennusleikkauksesta koko maan osalta. Rahan pumppaamisen meiltä muualle maahan pitää loppua.
Vieraskieliset suuntaavat Uudellemaalle myös muualta maasta: heidän maassamuuttonsa oli Uudellemaalle 2 759 muuttajan verran voitollista.
