Hälytys | Loviisan historiallisen linnake Rosenin suojakatokset liekeissä

Loviisan historiallisessa maalinnoitus Rosenissa Kuhlefeltinkadulla syttyi varhain keskiviikkoaamuna tulipalo, joka tuhosi linnoituksen suojaksi rakennettuja rakenteita pahoin.

Päivystävä palomestari Timo Tuomainen kertoi, että hätäkeskus hälytti kello 02 aikoihin paikalle sammutusyksiköitä Loviisa pelastusasemalta, Lovisa FBK:sta, Valkon VPK:sta sekä Siltakylän VPK:sta.

Yksiköiden tullessa paikalle palo oli levinnyt kolmeen lautarakenteiseen sääsuojakatokseen.

Sammuttajat saivat palon nopeasti hallintaansa, mutta lautarakenteisten katosten jälkisammutusta jatkettiin vielä keskiviikkoaamuun saakka.

Palomestari Tuomaisen mukaan palon syttymissyytä ei tiedetä. Se voi olla myös tahallaan sytytetty. Lähistöllä Flokomintiellä oli aiemmin tiistai-iltana ollut pieni maastopalo, jossa paloi viitisen aaria maastoa.

Se maastopalo oli vanhan nuotiopaikan ympärillä, mutta Tuomaisen mukaan palo ei kuitenkaan ollut saanut alkuansa nuotiosta.

– Näiden Loviisan palojen syttymissyistä ei ole tarkempaa tietoa. Maasto on nyt todella kuivaa, ja esimerkiksi tupakantumppi saattaa pitkänkin ajan jälkeen helposti sytyttää palon, jos sopiva tuulenhenkäys osuu kohdalle, Tuomainen totesi.

Poliisi tutkii hänen mukaansa syttymissyitä.

Faktaa Loviisan maalinnoituksista

Loviisan Bastionit valvoivat Kuninkaantien kulkijoita

Ruotsin itärajan turvaamiseksi ryhdyttiin vuonna 1748 rakentamaan Degerbyhyn maalinnoitusta, joka olisi ympäröinyt Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien mukaan koko tulevan Loviisan kaupungin. Suurenmoisista suunnitelmista toteutui kuitenkin vain murto-osa. Lähes valmiiksi saatiin Kuninkaantien molemmin puolin olevat bastionit Rosen ja Ungern sekä niihin kuuluneet maavallit. Bastionien takana on edelleen nähtävissä louhos- ja maansiirtoalueita, kivityömaita sekä osittain keskeneräinen bastionin pohja.

Loviisan linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä, kun Suomi liitettiin Venäjään Suomen sodan jälkeen vuonna 1809. Sen jälkeen linnoitus jäi raunioitumaan ja bastionien sisäpihat muuttuivat vähitellen laidun- ja vihannesmaiksi. Loviisan kylpylätoiminnan kukoistuskaudella 1890-luvulla linnoitusalue löydettiin virkistyskäyttöön.

Bastionien raunioituneita muureja on vuosikymmenten aikana korjattu useaan otteeseen. Vuonna 1979 bastioni Rosenin holvattujen kasemattien suojaksi rakennettiin katos. 1980-luvulta lähtien bastioni Ungern on tarjonnut hienot puitteet kesäteatterin esityksille, kun taas bastioni Rosenin piha kukoistaa niittynä. Bastionien välinen luonne-ero on tarkoitus säilyttää jatkossakin.

2006-2012 Rauniorestaurointi on vaativaa työtä

Vuonna 2006 bastioni Rosenissa käynnistyi Uudenmaan TE-keskuksen rahoituksen turvin restaurointihanke, jonka tavoitteena oli turvata muinaisjäännösten säilyminen sekä parantaa kohteen turvallisuutta ja saavutettavuutta. Rosenin restaurointia pohjustettiin vuosina 2006-07 arkeologisin kaivauksin ja dokumentoimalla kohde laserskannaamalla.

Töiden alkaessa bastioni Rosenin raunioitunut eteläkylki oli paikoin sortumavaarassa. Aluksi muuripinnoilta poistettiin siihen kylväytynyt kasvillisuus. Sisäpihan puoleista muurin seinämää jouduttiin vahvistamaan ennen kuin Kuninkaantien puoleinen sortunut muurin osa voitiin korjata. Maahan sortuneita kiviä nostettiin sivuun nosturin avulla, jolloin muurin alimmat osat tulivat esiin. Paljastunut rakenne oli ennakoitua huonommassa kunnossa, ja muurin kuorikivet puuttuivat lähes kokonaan. Sortuneiden kivien joukosta etsittiin sopivankokoisia ja -muotoisia täydentämään ulkokuorta.

Kuorikivet ladottiin paikoilleen alkuperäisiä varveja eli ladontakerroksia noudattaen. Työn edetessä irtonainen, rapautunut vanha laasti poistettiin muurista ja tehtiin syvätäyttö uudella laastilla. Muurin ylimmät kivet ladottiin siten, että ne viettävät ulospäin ja päällimmäisiin saumoihin sekä ampuma-aukkojen vaakapintoihin käytettiin vedeneristeenä suojalaastia.

Hydraulinen kalkkilaasti otettiin käyttöön

Linnoituksen rakennustöissä käytettiin 1700-luvulla kalkkilaastia, jota tehtiin paikan päällä sammutetusta kalkista, vedestä ja hiekasta. 1900-luvun korjauksissa on käytetty vahvoja sementtipitoisia korjauslaasteja, jotka ovat ominaisuuksiltaan erilaisia kuin alkuperäinen laasti.

Sementtipitoinen laasti ei jousta rakenteen liikkeissä ja irtoaa huonosti rakenteita uudelleen korjattaessa. Korkeimmat ja kapeimmat muurin osat on edelleen varmistettu sementtipitoisella laastilla. Sen käyttö on kuitenkin pyritty korjausten aikana minimoimaan.

Bastioni Rosenin muurinkorjauksissa otettiin vuonna 2007 käyttöön hydraulista kalkkia sisältävä kalkkilaasti (KKh), joka joustaa paremmin ja muistuttaa myös ulkonäöltään alkuperäistä laastia. Korjauslaastin resepti perustui muurien laastinäytteiden tutkimustuloksiin.

Rauniomaista ilmettä haluttiin vaalia

Muurinkorotustyössä lähtökohtana oli rauniomaisen ilmeen säilyttäminen, ja muurin korotus pyrittiin tekemään mahdollisimman luontevaksi. Rauniota ympäröivä maasto jätettiin luonnontilaan ja muurista pudonneita kiviä jätettiin sijoilleen.

Yleisöturvallisuutta ajatellen kasematteihin asennettiin uudet suoja-aidat ja pääsy muurinharjalle estettiin kaiteilla. Bastioni Rosenin eteläkyljen restaurointityöt saatiin päätökseen joulukuussa 2012. Eteläkyljen itäkulma jäi rahanpuutteen takia vahvistamatta. Raunioituneen kohdan eteen on asennettu kylttejä sortumavaarasta.

Vuonna 2012 työn alle otettiin myös bastionin kärjessä olevan kasematin vuotava vedeneristys. Se korjattiin bentoniittimatolla, joka peitettiin maakerroksella ja turpeella.

Loviisan kaupungin, Museoviraston ja Porvoon museon yhteistyöllä linnoitusalueen ympäristöön avattiin loppukesällä 2008 historiallinen luontopolku. Ehrensvärdinpolku tarjoaa kulkijoilleen maastoon sijoitettujen opasteiden avulla tietoa alueen linnoitusrakentamisesta, kulttuurihistoriasta, sekä kasvi- ja eläinlajistosta.

Linnoitusopasteissa kerrotaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kiventyöstöstä, linnoituksen rakentamisesta sekä raunioitumisesta ja restauroinnista. Vanhoissa piirroksissa näkyvät entisaikojen työtavat ja valokuvat esittelevät kivityökaluja. Kahden kilometrin mittaisen metsäisen kierroksen ohella valittavana on myös lyhyempi ja helppokulkuisempi reitti.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut