Asuminen kahdessa kodissa ei lisää lapsen kokemusta arjen raskaudesta. Sen sijaan harrastuksia kahden kodin lapsilla ja nuorilla on hieman muita vähemmän, mutta ero ei ole suuri.
Tämä selviää Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksesta, jossa selvitettiin kahden kodin lasten mahdollisuutta pitää yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin, harrastusmahdollisuuksia sekä sitä, millaisena he kokevat arkensa.
Ehdottomasti suurin osa kahdessa kodissa asuvista lapsista eli lähes 80 prosenttia piti arkeaan vähintään melko mielenkiintoisena, ja erittäin mielenkiintoisena arkeaan piti seitsemän prosenttia. Ikävystyttävänä arkeaan piti noin joka viides. Osuudet ovat suunnilleen samat kuin kaikilla samanikäisillä.
Suunnilleen kolme neljästä kahden kodin lapsesta piti arkeaan kuitenkin melko kevyenä. Toisaalta joka neljäs piti arkeaan melko raskaana. Kaikista 10–17-vuotiaista arkeaan piti melko raskaana joka kolmas ja melko kevyenä 60 prosenttia.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen liitetyssä lisätutkimuksessa vuonna 2018 selvitettiin eroperheiden lasten asumisjärjestelyitä kysymällä niistä lasten vanhemmilta.
Tämän tutkimuksen perusteella Suomessa noin 110 000 lasta asuu kahdessa kodissa. Vastaajien ilmoituksen perusteella voidaan arvioida, että väestötasolla yhtä paljon molemmissa kodeissaan vuoroasuvia lapsia olisi vajaa 40 000.
Lasten vuoroasuminen virallistettiin lapsenhuoltolain muutoksessa vuonna 2019. Muutos astui voimaan 1.12.2019. Vuoroasuminen määritellään siten, että lapsi asuu vähintään 40 prosenttia kalenterivuodesta kummankin vanhempansa luona.