Uusi valmiuslaki laajentaisi poikkeusolojen määritelmää ja lisäisi viranomaisten toimivaltuuksia, jos hallituksen torstainen esitys menee läpi.
Jo nykyisenkin valmiuslain käyttöönotto kuitenkin johtaisi isoihin väliaikaisiin muutoksiin suomalaisten elämässä. Esimerkiksi eläkkeen, työttömyyskorvauksen tai sairauspäivärahan maksaminen voitaisiin keskeyttää jopa kolmeksi kuukaudeksi. Etuutta voitaisiin myös lykätä tai se voitaisiin leikata puoleen.
Myös esimerkiksi äitiyspäiväraha ja lapsilisä voisi väliaikaisesti lakata kilahtamasta tilille.
Kokonaan kansaa ei sentään ilman rahaa jätettäisi, vaan vaikkapa eläkkeen tai ansiosidonnaisen päivärahan menettänyt saisi toimeentulotukea. Tällä hetkellä toimeentulotuen perusosa on yksin asuvalla 504,06 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajalle 574,63 euroa kuukaudessa. Sen päälle maksettaisiin välttämättömät asuin- ja terveydenhuoltomenot kattava määrä.
Eläkettä maksettaisiin joka tapauksessa aina niin paljon, että etuudensaajan saamat eläkkeet ovat yhteensä vähintään täysimääräisen kansaneläkkeen suuruiset. Tällä hetkellä tämä tarkoittaisi 679,50:tä euroa.
Jos poikkeustilanteessa alentunut toimeentulo johtaisi laskujen maksamatta jäämiseen, tästä ei lain mukaan saa olla seuraamuksia, kuten viivästyskorkoja.
Etuuksiin kajoavia pykäliä ei ole Suomessa toistaiseksi käytetty. Niinpä meillä ei ole käytännön kokemusta siitä, millaisissa tilanteissa ne otettaisiin käyttöön.
– Hallituksen esityksen perustelujen mukaan 8 luvun osalta tarkoitetaan poikkeusoloissa olevia uhkatekijöitä, jotka liittyvät järjestelmän rahoitukseen, tietoliikenneyhteyksiin ja järjestelmän käytännön toimeenpanoon. Pykälät heijastelevat ainakin sellaista tilannetta, jolloin olisi taloudellisista syistä välttämätöntä tilapäisesti alentaa, lykätä tai keskeyttää tilapäisesti etuuksien maksaminen, pohtii hallitusneuvos Henna Huhtamäki sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) sähköpostitse.
Oikeusministeriön (OM) lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö Timo Makkonen sanoo, että etuuksien maksu voitaisiin keskeyttää vain tilanteissa, joissa se olisi täysin välttämätöntä. Lain mukaan pykälä voitaisiin ottaa käyttöön, jos väestön toimeentulo ja valtion maksuvalmius olisivat uhattuna.
– Se rajautuu pelkästään noihin tilanteisiin vain noissa tarkoituksissa ja ainoastaan, jos se on välttämätöntä eikä mikään muu auta. Käyttöala on rajattu todella kapeaksi.
Tarkat rajoitukset varmistavat Timo Makkosen mukaan sen, että lakia ei oteta käyttöön kevyin perustein. Lisäksi valmiuslain käyttöönotto on hänen mukaansa tarkoituksellisesti "monen kynnyksen takana". Kynnyksenä on ensin se, että hallituksen pitää tehdä käyttöönottoasetus sekä sen jälkeen vielä eduskunnan käsittely ja hyväksyntä.
– Tämä käytännössä tarkoittaa, että pykälää ei aktivoitaisi varmuuden vuoksi vaan ainoastaan, jos on pakottava tilanne.
– Puhumme ihan äärimmäisistä tilanteista, Makkonen sanoo.
Hallituksen esityksessä poikkeustilan määritelmää laajennettaisiin niin, että se kattaisi myös esimerkiksi kyberhyökkäykset tai tilanteet, joissa toinen valtio järjestäisi Suomen rajalle hallitsemattoman maahantulijoiden virran.
Myös uudet poikkeustilat voisivat laukaista etuuksien maksukatkon. Henna Huhtamäki korostaa, että se olisi mahdollista vain, jos tilannetta ei voida hallita viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin ja tavallisen lainsäädännön keinoin.
– Eli jos kyberhyökkäyksestä tai välineellistetystä maahantulosta aiheutuisi välttämätön peruste käyttää näitä toimivaltuuksia, se voisi tulla kyseeseen, Huhtamäki sanoo.
Suomalaisten toimeentuloa poikkeusoloissa varmistelee valmiuslain muutosesityksessä uusi pykälä. Sen mukaan valtio voisi taata välttämättömien elintarvikkeiden ja lääkkeiden saannin tilanteessa, jossa pankkien maksujärjestelmät eivät toimi. Valtio voisi antaa maksusitoumuksia kauppoihin tai Makkosen mukaan jopa järjestää niiden jakelua.
Nykyistä valmiuslakia on Suomessa käytetty kahdesti: vuonna 2020 ja vuonna 2021 koronaepidemian vuoksi. Tuolloinkin aktivoitiin vain pari pykälää.
