Tuttu tilanne: aamuruuhka ärsyttää, liikennevaloristeyksessä muut tuntuvat matelevan edessä ja pienetkin yllättävät kaistanvaihdokset saavat puimaan nyrkkiä.
Liikenneturvassa psykologina työskentelevä Jyrki Kaistinen kertoo, mistä se johtuu. Viisi vuotta yrityksen palveluksessa työskenneellä Kaistisella on aiempi tausta yliopistotutkijana.
– Kyse on tietysti tunteista. Niillä on kaksi ominaisuutta: laatu ja voimakkuus. Tunnetilan voimakkuuden ja suoritustason korrelaatio on ikuisuusaihe: paras suoritustaso tulee esille, jos tunteiden skaala on siinä puolessavälissä, neutraali, Kaistinen kertoo.
Jos pääkoppa sumentuu negatiivisten tai raivokkaiden tunteiden seurauksena, lopputulokset voivat olla dramaattisiakin.
– Tunnetila vaikuttaa erityisesti tarkkaavaisuuteen. Positiiviset tunteet suuntaavat omaa ajamista kohti myönteistä lopputulosta. Jos taas negatiiviset tunteet ottaa vallan, syntyy helposti putkinäkö ja riskit liikenneonnettomuuteen kasvavat, Kaistinen sanoo.
Kaistinen listaa muutaman asian, jotka kiihdyttävät tiellä liikkujaa.
– Yllätyksiä voi sattua, liikenteessä pidetään liian pieni turvamarginaali ja sitten turhautumiset esimerkiksi kiireestä johtuen. Nämä kaikki johtuvat siitä, että ruuhkat kasvavat ja se johtuu taas liian suurista liikennemääristä suomalaisilla maanteillä.
Psykologi on itse ollut havainnoimassa liikennekäyttäytymistä tien pientareellakin ja tehnyt johtopäätöksiä ajoratkaisuista.
– Kun olen ollut itse seuraamassa toimintaa, suurin osa ihmisistä kuitenkin operoi liikenteessä hyvin ja rauhallisesti. Jos ihminen selkeästi kommunikoi mitä seuraavaksi aikoo tehdä, kyllä liikenteessä edelleen tilaa saakin. Pitää oppia ajamaan myös suuremmassa liikennemäärässä, Kaistinen huomauttaa.
Päihteiden vaikutuksen alla liikkuvat ovat edelleen oma lukunsa.
– Päihteet on selkeästi suurin ongelma siihen, mikäli liikenteessä on jotain joka ei toimi. Alkoholin käyttö on vuodesta toiseen aika tasaista, mutta kasvava ongelma alkaa olla huumeet ja sekakäyttö, joista aiheutuu paljon erilaista harmia.
Nuorten osalta on viime vuosina uutisoitu useammastakin traagisesta liikenneonnettomuudesta, jotka ovat vaatineet myös kuolonuhreja. Usein näihin on liittynyt valtava tilannenopeus, joihinkin piittaamaton ajo ja joihinkin päihteiden vaikutuksen alla ajaminen: joissain tapauksissa on täyttynyt nämä kaikki seikat.
– Elämänhallinnan ongelmat liittyvät myös liikenteeseen. Sitä pitää miettiä, miten me tukisimme paremmin ihmisten elämänhallintaa noin yleisesti. Koulutustasolla on vaikutusta ja se näkyy alkaen turvavälineiden käytöstä. Mitä korkeampi koulutus, sitä useammin on pyöräilykypärä päässä ja niin edelleen. Laajoja kysymyksiä, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia.
Nuorten ihmisten liikennekouluttamisessa suuri vastuu on tietysti koko ajan aikuisella.
– Kannattaa myös miettiä millaista esimerkkiä omat lapset saavat liikenteessä, jos 18 ensimmäistä vuotta menee vanhempien raivoa seuratessa niin esimerkkiä sopii miettiä, Kaistinen huomauttaa.