Suomalaisten palkan ostovoima voi leikkautua tänä vuonna nopeammin kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla, ennakoi Veronmaksajain keskusliitto tuoreessa Verokatsauksessaan.
Verot kevenevät tänä vuonna monilla palkansaajilla, mutta inflaation nopeus on kysymysmerkki. Valtiovarainministeriön ennuste tämän vuoden inflaatiolle on noin 4 prosenttia, mutta Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat arvaamattomat ja inflaatio voikin olla jopa 6,2 prosenttia.
Veronmaksajat on tehnyt laskelmat, miten monta prosenttia palkansaajan ostovoima heikkenee eri inflaatiotasoilla. Ne vaihtelevat 0,8 prosentista jopa 3,8 prosenttiin.
Laskelmat on tehty 3 600 euron kuukausituloilla, mutta kehitys on Veronmaksajien mukaan samankaltainen palkkaluokissa 2 447–9 789 euroa kuukaudessa.
Keskituloisen palkansaajan ostovoima heikkenisi Veronmaksajien pahimmassa skenaariossa jopa 3,8 prosenttia.
Tämä tarkoittaisi sitä, että hyödykkeiden ostoon olisi käytettävissä tänä vuonna noin 1 200 euroa vähemmän kuin viime vuonna, laskee Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
– Se on ihan merkittävä summa.
3,8 prosentin kauhuskenaario voi olla edessä, jos inflaatio nousee 6,2 prosenttiin ja jos palkka nousee vain tasokorotuksen 1,6 prosenttia.
Jos inflaatioksi oletetaan valtiovarainministeriön ennustama 4 prosenttia ja keskituloisen palkansaajan tulot kasvavat keskimääräiseksi muutokseksi ennustetun 2,6 prosenttia, nettopalkan ostovoima leikkaantuu reilun prosentin verran.
Tämäkin taso tarkoittaisi rahassa lähes 350:tä euroa vuodessa.
Mikael Kirkko-Jaakkola huomauttaa, että 4 prosentin inflaatio tarkoittaisi hintatason laskua nykytilanteesta. Maaliskuussa inflaatio oli 5,8 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen.
Polttoaineiden ja sähkön hintapiikki on Veronmaksajien mukaan ainakin väliaikaisesti jäänyt jo taakse. Monien muiden kuluttajatuotteiden, kuten elintarvikkeiden, hintojen nousu on eri arvioiden mukaan vasta edessä.
Näin ollen inflaatio voi olla selvästi korkeampi. Jos hintataso pysyisi loppuvuoden keskimäärin maaliskuun tasolla, koko vuoden inflaatio olisi 4,6 prosenttia.
Kirkko-Jaakkola pitää melko tyypillisenä tilanteena sitä, että palkka nousee 2 prosenttia.
Tämänsuuruisen palkankorotuksen saaneen ostovoima laskisi 4,6 prosentin inflaatiolla 2,1 prosenttia. Euroina tämä tarkoittaisi noin 650:tä euroa vuodessa.
– Arvio ei ole kovin pessimistinen. Se voi olla toiveajattelua, jos elintarvikkeiden hinnat lähtevät nousemaan ja hintojen nousu valuu muuallekin kuin energian hinnan nousuun, Kirkko-Jaakkola puntaroi.
Pienimmilläänkin ostovoima laskisi Veronmaksajien ennusteen mukaan 0,8 prosenttia. Tämä tarkoittaisi keskituloiselle vuositasolla noin 250:tä euroa.
Tämä vaatisi sitä, että inflaatio jäisi VM:n ennusteen 4 prosenttiin ja palkka nousisi 3 prosenttia.
Se, miten rajusti ostovoima leikkautuu, riippuu paljolti maailman tapahtumista. Myös kotitalousten väliset erot ovat kuitenkin suuria. Autoa paljon tarvitsevien tilanne on polttoaineiden hinnankorotusten vuoksi kurjempi kuin niiden, joilla autoa ei ole.
Ennustaminen on tänä vuonna epätavallisen hankalaa, Mikael Kirkko-Jaakkola myöntää.
– Niin voisi sanoa, Inflaatioennusteita on koko ajan nostettu ylöspäin. Viime syksynä inflaatio oli joissakin ennusteissa lähempänä yhtä prosenttia.
