Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai vain hetkellisesti aikaan Suomessa notkahduksen asuntokaupassa. Uusien lainahakemusten määrä tipahti vain muutaman viikon ajan sodan alettua. Korkojen nousu, inflaation kiihtyminen ja sen myötä asumiskustannusten nousu kurittavat omistusasujien kukkaroa, toteaa Nordea asuntomarkkinoiden tiedotteessaan.
– Kuluttajien luottamusmittauksessa asunnonostoaikeet pysyivät edelleen korkealla tasolla, vaikka luottamus Suomen talouteen heikkeni selvästi maaliskuussa. Sodan suorat vaikutukset asuntomarkkinoille näyttäisivät jäävän lyhytaikaisiksi, arvioi tiedotteessa Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo, että hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta asunnon ostoon on jatkossa jäämässä aiempaa vähemmän rahaa. Tämä johtuu inflaatiosta ja korkojen noususta. Tämä näkyy asuntojen kysynnässä ja asuntokauppoja tehdäänkin tänä vuonna viime vuonna vähemmän.
– Korkojen nousun sekä vuokramarkkinoiden ylitarjonnan odotetaan vähentävän myös sijoitusasuntojen kysyntää, arvioi Kostiainen tiedotteessa.
Tiedotteessa arvioidaan lisäksi, että kotitalouksien kulutus on suuntautumassa takaisin palveluihin.
Kun lämmityksen ja sähkön lisäksi myös huollon ja remontoinnin hinnat ovat nousseet, on vastikkeissa merkittäviä nousupaineita. Kohonneet vastikkeet syövät myös asuntosijoittajien tuottoja, kun kustannuksia ei välttämättä voida siirtää vuokriin heikentyneen kysyntätilanteen takia.
Tiedotteen mukaan asuntojen vuokrat nousivat viime vuonna keskimäärin 0,8 prosenttia, yhtä paljon pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Turussa ja Tampereella kasvu oli hieman yli keskiarvon.
– Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoille on kasautunut selvää ylitarjontaa pandemian aikana. Etätöihin siirtyneet ihmiset ovat hakeneet väljempiä asumisratkaisuja kehyskunnista ja samaan aikaan vuokrayksiöiden rakentaminen on jatkanut kasvua. Vuokramarkkinoiden ylitarjonta on näkynyt vaajakäyttöasteiden nousuna sekä vuokrien nousun pysähtymisenä, ja paikoitellen loivana laskuna uusissa vuokrasopimuksissa, kertoo Kostiainen.
Vuokramarkkinatilanteen odotetaan tiedotteen mukaan kuitenkin asteittain paranevan asuntosijoittajan näkökulmasta. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että opiskelijat todennäköisesti palaavat ensi syksynä useamman ikäryhmän voimin vuokramarkkinoille.
Lisäksi korkojen nousu tekee vuokra-asumisesta suhteellisesti houkuttelevampaa, kun omistusasumisen rahoituskustannukset kasvavat.
Suomalaisten kotitalouksien asuntolainat ovat lähes kokonaan vaihtuvakorkoisia eikä kiinteiden korkojen osuus ole merkittävästi muuttunut 2000-luvun aikana. Suomalaisten asuntovelallisten voidaan tiedotteen mukaan katsoa kantavan suurempaa korkoriskiä kuin muualla euroalueella, jossa asuntolainoista yli 80 prosenttia on kiinteäkorkoisia.
– Lainamarginaalit ovat Suomessa Euroopan matalimpia, mikä osaltaan on pitänyt suomalaisten korkomenot maltillisena. Vaikka suomalaisten kotitalouksien nettovelkaantuminen ei ole kasvanut viime vuosina, viitekoron muutokset tulevat vaikuttamaan kotitalouksien käytettävissä oleviin varoihin. Siksi kannustamme varautumaan tulevaan korkojen nousuun esimerkiksi säästämällä asuntolainan ohella jatkossakin, muistuttaa toimitusjohtaja Pajala.
