Asiantuntija: Suomen Nato-jäsenyyteen kestää vähintään puoli vuotta

Sotilasliitto: Politiikan tutkija Iro Särkkä kertoo, että Suomen virallinen kuuluminen Natoon on erittäin monen vaiheen ja ratifoinnin takana.

Ennen kuin Suomi on sotilasliitto Naton jäsen, hakemus tulee ratifioida kunkin Nato-maan parlamentissa, sanoo sotilasliittoa tutkinut politiikan tutkija Iro Särkkä Helsingin yliopistolta.

– Kaiken kaikkiaan prosessi tulee ottamaan puolesta vuodesta vuoteen, Särkkä arvioi.

Mahdollisen päätöksen Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta tekisi tasavallan presidentti hallituksen esityksen pohjalta.

Ensimmäiseksi Suomen tulisi ilmoittaa sotilasliiton suuntaan, että kiinnostusta jäsenyyteen olisi.

– Suomen ilmoitettua kiinnostuksesta jäsenyyteen Nato kutsuisi aloittamaan tehostetun vuoropuhelun ja mahdolliset liittymisneuvottelut. Täten se voisi ehtiä sotilasliiton huippukokoukseen, joka järjestetään kesäkuun lopussa, Särkkä kuvaa prosessia.

Päätös pitää vain tehdä

Nato-hysteria on päässyt valloilleen

Alexander Stubb arvioi ruotsalaislehdelle, että Suomen Nato-hakemus voi tulla nopeastikin – "Kyse on kuukausista"

"Venäjä ei uhkaa Suomea sotilaallisesti"

Tämän jälkeen alkaisivat varsinaiset liittymisneuvottelut.

Missä vaiheessa prosessista sitten tulee sen verran hidas, että asiantuntija arvioi että hakemuksen hyväksymiseen kuluisi puoli vuotta tai jopa vuosi? Särkän vaiheessa tuo vaihe on silloin, kun Suomen jäsenyyshakemus menee muiden jäsenmaiden käsittelyyn. Jäsenmaiden ratifiointi vaaditaan, jotta hakemus voidaan hyväksyä.

– Niitä on kuitenkin kolmekymmentä ja päätöksenteko voi olla hidastakin. Tai sitä ei voi täysin varmaksi sanoa, voi olla nopeaakin tai sitten ei, se on aina sellainen asia mistä ei etukäteen tiedä, Särkkä sanoo.

Tutkija on jo huomannut keskustelun, jossa voimakkailla äänenpainoilla halutaan Suomi sotilasliiton jäseneksi mielellään nyt heti. Särkkä huomauttaa, että prosessi ei etene yhdessä yössä.

– Tosin on se niinkin, että jos me emme laita tätä prosessia alulle, eihän se silloin koskaan myöskään etene, hän sanoo.

– Keskusteluissa Natosta on tullut nopeasti ihmisiä provosoivakin teema. Sitä on käytetty aika paljon sellaiseen, että saadaan poliittinen vastustaja näyttämään jotenkin heikolta, Särkkä jatkaa.

Tutkijan mukaan Nato-jäsenyys voi edetä nopeastikin, mikäli eduskunnasta löytyy riittävä konsensus sotilasliiton taakse.

– Varmasti on puolueita, joissa keskustellaan paljonkin omasta kannasta asiaan. Jos selkeä enemmistö tulee asian taakse, prosessi voi edetä hyvinkin äkkiä, Särkkä arvioi.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut