Eläimet ja ihmiset | Alpakat ovat uteliaita, mutta ihmisiin ne tutustuvat hissukseen – Villitarhan alpakoista on ollut iloa ja apua monelle

Alpakat: Kuggomilaisella tilalla asuvat Halla, Hulda, Aaria ja Ulpukka eivät säikähdä kameroita, ihmisiä kylläkin. Niin kuin alpakat muutoinkin. Alpakoiden ja ihmisten kohtaamisista saattaa silti hiljalleen syntyä jotain hienoa.

Aaria-alpakka työntää päänsä aitalautojen väliin ja katselee vierailijaa uteliaasti suloisilla silmillään. Aitauksen sisäpuolella Halla saapuu määrätietoisin askelin tallia kohti. Oviaukon kohdalla se muuttaa kuitenkin nopeasti kurssiaan ja loikkii takaisin ulos nähtyään mediatyöläisen pitkine objektiiveineen.

– Kameroita alpakat eivät säikähdä. Tilan yllä on pyörinyt dronejakin, Kuggomissa alpakkatilaa pitävä Katriina Mähönen naurahtaa.

Alpakoilla on utelias luonne, mutta tuttavuuden luomisessa ne etenevät mieluusti hissukseen.

– Alpakat eivät pidä kosketuksesta, vaan ne haluavat mielellään tutustua ihmisiin omassa tahdissaan. Samalla ne ovat kuitenkin todella uteliaita, joten alpakoiden lähellä on aina taatusti seuraa, hän jatkaa.

Mähösellä on pieni Villitarha-niminen alpakkatila metsän ja pellon rajalla idyllisessä maalaismiljöössä.

Alpakat voivat toimia vähäeleisesti

Villitarhalla elelee tällä hetkellä neljä alpakkaa, Aaria, Ulpukka, Halla ja Hulda. Enimmillään alpakoita on ollut niitä 10. Mähösellä on ollut niitä vuodesta 2009 lähtien.

– Alpakat ovat tilalla ennen kaikkea siksi, että ne osallistuvat eläinavusteiseen toimintaan erilaisten erityisryhmiin kuuluvien ihmisten kanssa. Täällä käy esimerkiksi kehitysvammaisia, mielenterveyskuntoutujia ja uupumukseen sairastuneita. Tarjottavat palvelut vaihtelevat asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan, Mähönen kertoo.

Kyseeseen voi tulla esimerkiksi eläinavusteinen nepsy-valmennus tai tunnetaitovalmennus. Mähösellä on useita ammattinimikkeitä eläinavusteisuuden parissa. Parhaillaan hän opiskelee lyhytterapiaa.

– Esimerkiksi adhd-ihminen saattaa pystyä keskittymään paremmin eläinten kanssa. Jos on ollut elämässä epäonnistumisen tunteita tai sopeutumisvaikeuksia, eläimet rauhoittavat ja tuovat onnistumisen kokemuksia.

Huhtikuussa tilalla alkaa jälleen Aikuisten alpakkakerho, jossa tutustutaan sekä alpakoihin että omaan itseen. 12 tuntia kaikkiaan käsittävään kerhoon otetaan enintään neljä osallistujaa.

Alpakat voivat toimia vähäeleisesti

– Alpakat voivat toimia vähäeleisesti keskustelun herättäjänä, Mähönen sanoo.

Tilalle voi lisäksi tulla tutustumaan eläimiin vaikka ystävien tai perheen kanssa. Villitarhassa on järjestetty myös syntymäpäiviä ja polttareita. Kesällä tiedossa on taidepäiviä lapsille ja kehitysvammaisille ja ainakin yksi saippuanvalmistuskurssi. Tilalla käy myös eläinalan opiskelijoita ja näyttötutkinnon suorittajia.

Päivä alpakoiden kanssa alkaa aina raikkaan juomaveden kuljettamisella ja aamuheinien antamisella. Haastatteluhetkellä on jälleen ruokinta-aika. Tarjolla olevat porkkanat tuntuvat olevan erityisesti Aarian mieleen kyseisenä päivänä.

– Alpakat syövät ennen kaikkea hyvälaatuista heinää ja lisäksi alpakoille tarkoitettua pellettiruokaa ja vitamiini- ja kivennäislisiä. Kesäisin ne syövät lisäksi lehväksiä ja talvella kerppuja. Kesäkuun alussa on tapana tehdä runsaasti kerppuja eli kuivattuja lehtioksanippuja talven varalle.

Alpakat ovat Andien vuoristosta kotoisin ja polveutuvat vikunjasta, joka on paikallinen luonnonvarainen ja nykyisin vaarantunut laji.

– Laji oli ennen erittäin uhanalainen, mutta voimakkaiden suojelutoimien ansiosta nykyisin enää vaarantunut. Alpakka on siis kesyeläin, ei luonnonvarainen laji. Alpakat ovat saaliseläimiä ja niiden suurin uhka on puuma ja suuret petolinnut, jotka syövät lähinnä vasoja. Ankarina talvina alpakoita kuolee myös nälkään Etelä-Amerikassa, Mähönen kertoo.

Tilalla asustaa alpakoiden lisäksi kaksi koiraa ja 16 kanaa kukkoineen. Kaksi kanaparvea muuttaa kesäksi hoitokoteihin kesäkanoiksi ja iloksi niiden asukkaille. Kuten alpakoilla myös kanalan väkeen kuuluvilla on kullakin oma nimensä. Tunnistamishankaluuksia tulee ainoastaan Ellun ja Selman sekä Elviiran ja Porkkanan kohdalla, jos ne eivät satu olemaan vierekkäin.

Neljän alpakan poppoosta yksilöiden erottaminen ei ole vaikeaa. Puolen hehtaarin ulkoaitauksessa asustelevat 5-vuotiaat vaaleaveriköt Hulda ja Halla sekä musta Ulpukka ja tämän 7-vuotias äiti, harmaasävyinen Aaria.

– Alpakat on todella helppo erottaa toisistaan. Ne ovat kaikki erilaisia yksilöitä ja persoonia. Villitarhan alpakat vieraankin on helppo erottaa toisistaan, koska ne ovat kaikki erivärisiä.

Sanasilta Oy Facebookissa nimellä ”Sanasiltakirjat”. Uudet kotisivut aukeavat maaliskuun alkupuoliskolla. Myös Villitarhalle on tulossa kevään aikana kotisivut.

Eläimet

Eläinrakas kääntäjä

Lappeenrantalaissyntyinen Mähönen päätyi mutkien kautta Loviisaan vuonna 2012. Ennen Kuggomiin muuttoaan hän asui muun muassa Porvoossa, Ilolassa.

Mähönen tekee päivätyönsä kääntäjänä. Hän kääntää paljon eläinaiheista tietokirjallisuutta muun muassa saksasta, ruotsista ja italiasta. Uusin tutkijoiden artikkeleista koostettu hevos- ja koira-aiheinen kirja ilmestyy maaliskuun toisella viikolla.

Loviisalainen on touhunnut koko ikänsä koirien kanssa. Yhdeltä koulutukseltaan hän on ongelmakoirakouluttaja. Koitti kuitenkin aika, kun hän koirien lisäksi halusi tutustua uuteen lajiin.

– Alpakat kävivät mielessä, kun niitä tuli Suomeen, mutta ne maksoivat silloin monta kymmentä tonnia.

Myöhemmin tapahtunut vierailu nettisivuilla islanninhevostilasta, jossa asui myös alpakoita palautti ajatuksen takaisin mieleen.

– Harkitsin myös hevosia, mutta ne vaativat paljon enemmän. Lampaille olen allerginen, Mähönen kertoo.

Eläinrakas Mähönen on mukana myös EU:n tukemassa Eläin on -hankkeessa, joka on neljän eläinavusteisia palveluita tarjoavan yrittäjän käynnistämä yritysryhmähanke.

Hankkeen hallinnoija on Laurea-ammattikorkeakoulu Oy. Yritykset ovat Mäntsälässä toimivat Eläinkuusikko Oy, Uudenmaan perhetukipalvelut Oy, Herkkä Hevosmies Oy ja loviisalainen Villitarha.

Hanke alkoi 1. syyskuuta vuonna 2021 ja jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Tuona aikana hankkeen yrittäjillä on tavoitteena painottaa eläimen näkökulmaa ja hyvinvointia eläinavusteissa työskentelyssä, koota tutkimustietoa aiheesta ja tuottaa siitä sekä kirjallista että videomateriaalia.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut