Kansallispukutyön historia esittäytyy museossa – naistenpäivänä kansallispukuhiihto Kappelinpuistossa

Itäisimmän Uudenmaan ruotsinkielisten ja kaksikielisten pitäjien kansallispukuja sekä niiden synnyn ja säilymisen historiaa esitellään juuri avatussa Loviisan kaupungin museon näyttelyssä.

Näyttely, jonka nimi on Kansallispuku – sata vuotta Bragen järjestelmällistä kansallispukutyötä, kiertää tänä vuonna eri museoissa ja ensimmäisenä on vuorossa Loviisa.

Suomenruotsalaista kansanperinnettä vaaliva Förening Brage -yhdistys alkoi jo sata vuotta sitten hahmotella suomenruotsalaisten kansallispukujen kokoamista järjestelmällisen pukutyön kautta.

– Kansallispuku osoittaa, kuinka määrätietoisuudella ja yhteistyöllä on luotu omaleimainen pukukulttuuri, Bragen pukutoimiston pukukonsultti Maria Lindén toteaa.

Kansallispukujen taustalla ovat maaseudulla asuneen rahvaan puvut.

– Jotta niiden käyttö säilyisi jälkipolville, alkoivat porvarit, opiskelijat ja taiteilijat kerätä pukuja 1700- ja 1800-luvuilta ja luoda niistä uusintoja. Kansallispuku on juhlapuku. Se on koottu uusinta rahvaan käyttämistä juhla-asuista.

Vuosina 1922 ja 1923 pidettiin pukukongresseja, joissa kokoontuivat Brage ja seutujen edustajat esimerkiksi nuorisoseuroista. Tuloksena päätettiin tehdä laajaa kenttätutkimusta, vanhojen asiakirjojen tutkimusta sekä kangasnäytteiden ja vaatekappaleiden luettelointia.

Kansallispukujen kokoamiselle elävä ja aktiivinen maaseutu oli merkittävä.

– Pukutyön kärjessä Itä-Uudellamaalla toimi Gerda Grahn Kullan kartanosta Ruotsinpyhtäältä, Lindén mainitsee.

Kansallispukutyössä mukana olevien paikalliskomiteoiden kanssa laadittiin naisten ja miesten puku jokaiselle ruotsinkieliselle ja kaksikieliselle pitäjälle.

Näyttelyssä on esillä itäisimmän Uudenmaan pitäjien mallipukuja. Mukana ovat Pyhtään, Ruotsinpyhtään, Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan ja Myrskylän puvut.

– Loviisalla omaa pukua ei ole, sillä se on ollut kaupunki jo pitkään. Kaupungeissa käytettiin muotipukuja, ei kansallispukuja.

Loviisan museointendentti Ulrika Rosendahl toteaa, että museokokoelmien pukuja on myös hyödynnetty kansallispukutyössä.

– Näyttelyssä on mukana muutamia 1800-luvun tykkimyssyjämme sekä kansallispukujen asusteita.

Loviisassa näyttely on esillä 29.4. asti. Sen jälkeen se lähtee kiertämään eri puolille maata. Näyttely on avoinna tiistaista perjantaihin ja sunnuntaisin kello 12 – 16, Puistokatu 2.

Kansainvälistä naistenpäivää 8.3. juhlistetaan museossa kansallispukuteemalla.

– Kello 16 alkaa kansallispukuhiihto Kappelinpuistossa, Rosendahl kertoo.

Kansallispukuhiihto on Kalevalaisten Naisten Liiton tempaus. Sen tarkoitus on haastaa ihmiset hiihdon, kansallispuvun ja talvisen luonnon pariin. Kuvia lajista löytyy instagramissa #kansallispukuhiihto.

Kello 17 Maria Lindén pitää museossa luennon ”Kvinnan och bindmössän”, eli nainen ja tykkimyssy. Luennolle on vapaa pääsy.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut