Pelastusjohtaja: ”Meillä ei ole sodan uhkaa” – yleisistä väestönsuojista on luovuttu, mutta esimerkiksi kerrostaloista ja kouluista löytyy suojatiloja

Yleisten väestönsuojien rakentamisesta on luovuttu 2000-luvulla myös Loviisassa.

– Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta-alueella ei ole yleisiä väestönsuojia. Laki velvoittaa väestönsuojia tiettyihin asuinrakennuksiin ja työpaikkatiloihin, pelastusjohtaja Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta toteaa.

Nykylainsäädännön (2018) mukaan yli 1 200 neliömetrin kokoiseen uudisrakennukseen on rakennettava väestönsuoja. Kerrostalon väestönsuoja voi olla usean rakennuksen yhteinen. Kaupungin rakennuksista esimerkiksi isommissa kouluissa on henkilökunnalle ja oppilaille tarkoitettu väestönsuoja.

Yleinen suojautumissääntö on hankkiutua sisälle, sulkea ilmanvaihto, ovet ja ikkunat ja odottaa lisäohjeita.

– Talosuojat on rakennettu kyseistä rakennusta tai rakennusryhmää varten ja väestönsuojan suojapaikat kuuluvat ensisijaisesti rakennuksessa pysyvästi asuville, työskenteleville ja oleskeleville henkilöille. Väestönsuojan koko ja suojapaikkojen määrä on mitoitettu rakennuksen kerrosalan tai henkilömäärän mukaisesti, Johansson kertoo.

Väestönsuoja ja sen välineet tulee tarkastaa vuosittain. 10 vuoden välein suojalle tulee tehdä laajempi tiiveyskoe. Pelastuslaitos valvoo ylläpidon toteutumista palotarkastuksilla.

– Väestönsuojan ylläpidosta vastaa rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja. Ruoka väestönsuojaan tuodaan suojan käyttäjien omasta kotivarasta. Väestönsuojajärjestelmän hyvän ylläpidon kokonaisuus jakautuu siis omistajan vastuuseen, kansalaisten omatoimiseen varautumiseen ja viranomaisten ohjaukseen.

Väestönsuojelu käynnistetään valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa.

– Valmiuslain käyttöönotosta päättää valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Pelastusviranomainen ohjaa väestöä suojien käyttöönotossa ja vastaa väestön varoittamisesta, Johansson sanoo.

Pelastusjohtaja painottaa, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa.

– Meillä ei ole sodan uhkaa. Vaikka tilanne Ukrainassa on todella traaginen, voi Suomessa olla rauhassa. Toki on hienoa, että ihmiset ovat varautumisesta kiinnostuneita.

Väestönsuojelujärjestelmää ylläpidetään normaalien käytäntöjen mukaisesti. Varautuminen Suomessa perustuu yhteiseen varautumiseen, jossa viranomaiset, elinkeinoelämä, kolmas sektori ja kansalaiset varautuvat omalta osaltaan uhkiin. Omatoimisen varautumisen osuus on tärkeä.

Väestönsuojat ovat itäisellä Uudellamaalla pääsääntöisesti S1- ja C-luokan teräsbetonisuojia.

– C-luokka on nykyistä S1-luokkaa vastaava vanha malli, joita tehtiin vuosina 1959 – 1971. Sen jälkeen on tehty S1-luokkaisia. Väestönsuoja suojaa esimerkiksi radioaktiiviselta säteilyltä, rakennussortumilta ja asevaikutuksilta. Niihin onkin tarkoitus suojautua tyypillisesti sodan aikana.

Väestönsuojan varustelu riippuu suojan rakentamisvuodesta.

– Pakollisia varusteita ovat muun muassa ilmanvaihtolaitteistot, käymäläkalusteet, vesi- ja jäteastiat sekä suojateltta, ellei suojassa ole sulkuhuonetta. Iv-laitteistoja ei välttämättä ole vanhimmissa suojissa, Johansson sanoo.

Väestönsuojien turvallisuus- ja suojelumateriaaleista, kuten työkaluista ja henkilösuojaimista ja niiden määrävahvuuksista ei ole enää voimassa velvoittavia määräyksiä.

– On kuitenkin suositeltavaa, että suojasta löytyisi valmiiksi näitä suojan käyttökuntoon saattamisessa ja suojautumisessa tarvittavia materiaaleja.

Pelastuslain mukaan väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut