Suomi saattaa alkaa käännyttää jo rajalla niitä turvapaikanhakijoita, joiden hakemukselle ei ole perusteita. Näin ehdottaa sisäministeriön johtama työryhmä, jonka raportti julkaistiin tänään torstaina.
Työryhmän tarkoitus oli varautua tuleviin tilanteisiin, joissa muuttoliikettä käytetään hybridivaikuttamiseen.
Turvapaikanhakijoiden palauttaminen olisi osa mahdollista ulkomaalaislakiin sisällytettävää niin sanottua rajamenettelyä. Menettelyssä perusteettomaksi arvioituja turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin. Hakemukset tutkittaisiin myös rajamenettelyssä yksilöllisesti, perusteellisesti ja oikeudenmukaisesti.
Rajamenettelyssä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet palautettaisiin. Työryhmä näkee, että käytännön toimintaa pitäisi kehittää sekä kansallisesti että EU-tasolla ja yhteistyössä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Selvityksessä nostetaan esiin myös tarve edistää vapaaehtoisen paluun tukijärjestelmää.
Nykyisin turvapaikkahakemusten rekisteröinnistä vastaavat Rajavartiolaitos ja poliisi. Selvityksen mukaan voisi olla perusteltua, että rekisteröintitoimivaltaa laajennettaisiin myös Maahanmuuttovirastolle. Se toisi joustoa tilanteisiin, joissa on paljon ennakoimattomuutta, ja antaisi Rajavartiolaitokselle ja poliisille mahdollisuuden keskittyä ydintehtäviinsä.
Nopeutettu turvapaikkamenettely on Suomessa jo käytössä. Se tarkoittaa, että tietyissä tilanteissa hakijalla ei ole automaattista oikeutta jäädä jäsenvaltioon odottamaan mahdollisen valitusmenettelyn lopputulosta. Työryhmä esittää, että nopeutetussa menettelyssä voitaisiin tutkia myös sellaisen henkilön hakemus, jonka voidaan vakavista syistä katsoa olevan vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.
Rajavartiolainsäädäntöön sisältyy työryhmän mukaan jo nyt useita toimivaltuuksia, joilla voidaan vastata myös muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen.
Esimerkiksi rajanylityspaikkoja voidaan tarvittaessa sulkea ja valtakunnan raja aidata. Työryhmä kuitenkin näki lainsäädännössä useita kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.
Työryhmä esittää, että Rajavartiostolle annettaisiin entistä laajemmat valtuudet käyttää teknistä valvontaa.
Lisäksi sääntelyä kehittämällä esimerkiksi raja-aitoja voitaisiin rakentaa muuallekin kuin raja-aukon reunaan maanomistajalle maksettavaa täyttä korvausta vastaan.
Työryhmä myös totesi, että voi olla tarpeen pystyä pysäyttämään raideliikenne tai keskeyttää se tilapäisesti, kuten vesiliikenteessä jo nykyisin voidaan toimia.
Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena voitaisiin hyödyntää reserviläisiä ja Rajavartiolaitoksen opiskelijoita nykyistä joustavammin.
Työryhmän mukaan olisi myös hyödyllistä, jos Rajavartiolaitoksella olisi oikeus pyytää ja vastaanottaa suoraan toiselta valtiolta apua kahdenvälisesti.
Lisäksi voitaisiin laajentaa yksityisten tahojen velvollisuutta luovuttaa omaisuutta ja suorittaa palveluja Rajavartiolaitokselle silloin, kun se olisi välttämätöntä Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi. Luovuttajalle maksettaisiin täysi korvaus. Poliisilaki ja pelastuslaki sisältävät jo vastaavat säännökset yksityisten tahojen velvollisuudesta tukea viranomaisia.
Selvityksessä on tarkasteltu ainoastaan normaaliolojen lainsäädäntöä, jossa normaaliolojen häiriötilanteiden toimivaltuuksista olisi ensisijaisesti säädettävä. Poikkeusoloissa käyttöön otettavista lisätoimivaltuuksista säädetään valmiuslaissa. Sen uudistaminen on käynnistymässä oikeusministeriössä.
Selvitykseen sisältyy myös liuta muita ehdotuksia.