Kontrolleja tarvitsevista potilaista on tieto

Terveys: Terveyskeskuksen määräaikaiskontrolliin ei enää kutsuta kirjeellä.

Määräaikaiskontrolliin Loviisan terveyskeskukseen ei enää kutsuta kirjeellä, vaan asukkaiden tulee itse ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.

Koronapandemia on aiheuttanut väestön pitkäaikaista kuormitusta. Tartunnanjäljityksen velvoitteen ja pandemian yleisen hallinnan takia myös perusterveydenhuoltoon on kohdistunut huomattavaa kuormitusta. Keväällä 2020 hallitus totesi Suomen olevan poikkeusoloissa, ja koronatoimia alettiin priorisoida koko maassa.

– Kansalaisia kehotettiin välttämään liikkumista. Tämä näkyi Loviisan terveyskeskuksessa lähes potilaskatona. Siirryimme hoitamaan asioita puhelimitse. Moni terveysasia tällaiseen etäkäsittelyyn soveltuukin. Perustimme infektiopoliklinikan, joka vei alkuun yhden hoitajan ja lääkärin resurssin. Toki se on tartuntatautien näkökulmasta hygieeninen ratkaisu, kun silloin infektiopotilaat eivät ole muiden joukossa ja olemmehan aiemminkin nämä potilaat hoitaneet. Infektiopoliklinikan toiminta jatkuu edelleen. Erikoissairaanhoidon aloitteesta kunnat ottivat koronapäivystyksen viranomaiskäyttöön. Se on vienyt jatkuvasti sekä hoitajan että lääkärin työvoimaa, sillä päivystysajat siihen ovat yltäneet arki-iltoihin ja viikonloppuihin, kertoo terveysaseman johtava lääkäri Marika Ylärakkola.

– Rokotusten alkaessa vuosi sitten saimme henkilöstön rokottamiseen työterveyshuollon apua, mutta koska rokotusjärjestys oli tarkka ja haastava ja rokotteista pulaa, tulivat väestön rokotukset perusterveydenhuollon toteutettaviksi. Rokotuksiin käytetty resurssi on ollut mittava. Tähän on saatu ansiokkaasti apua vanhoista työntekijöistämme ja yksityisiltä, mutta myös terveydenhoitajamme ovat olleet rokottamassa, mikä on tuonut haastetta määräaikaiskontrollien toteuttamiseen.

Monella sektorilla Loviisan perusturvakeskuksessa siirryttiin etävastaanottopainotteiseen toimintaan ja lisäksi muun muassa määräaikaiskontrolleja jouduttiin supistamaan.

– Kuntalaiset, joilla on kroonisia sairauksia, tarvitsevat pääsääntöisesti eriasteista säännöllistä terveydenhuollon ammattilaisen seurantaa. Nimitystä vuosikontrolli on uudistettu, sillä potilaiden eri sairaudet tarvitsevat erilaisia kontrollikäytäntöjä eli ei välttämättä juuri tasan vuosittaista kontrollia. Siksi uusi nimitys näille on määräaikaiskontrolli, Ylärakkola kertoo.

Potilaat ovat pääsääntöisesti saaneet puheluita, joissa on pyritty käymään läpi säännöllisesti otettavien määräaikaiskontrollien verikokeiden ja erilaisten kotimittausten tulokset sekä se, onko mitään erityistä huolta ollut.

– Lähivastaanotto on pyritty toteuttamaan, jos sellainen on koettu välttämättömäksi, mutta keskustelua vaativat asiat on voitu käydä läpi puhelimessakin. Korona-ajan hoitolinjat on siis suunniteltu ja toteutettu yksilöllisesti. Tässä on auttanut suuresti terveydenhoitajien aiempi tuntemus omista potilaistaan.

Loviisassa 7.1.2021 käyttöönotetun tiimimallin mukaan potilaita kehotetaan ottamaan yhteyttä kaikissa terveysongelmissaan ensisijaisesti omahoitajaan, jos sellainen on hänelle osoitettu. Klinik-asiointipalvelun kautta voi lähettää viestin suoraan omahoitajalle.

Vastaanottoja on toteutettu puhelimitse ja Teamsillä. Lisäksi on mahdollista suorittaa hoidontarpeen arviota ja myös yksinkertaisia hoitopäätöksiä loppuun asti Klinik-asiointipalvelulla.

– Esimerkiksi, jos potilas on kertonut verenpainearvonsa Klinikin kautta ja on todettu tarvittavan lääkityksen nostoa tai laskua, on lääkäri pystynyt määräämään lääkemuutoksen sähköisen asiointipalvelun kautta, jos hänen arvionsa mukaan asia ei vaadi vastaanottoa. Näin on menetelty ennenkin, lähinnä puhelimitse.

Miten sitten pystytään kontrolloimaan, että potilaat varaavat aikaa omatoimisesti?

– Meillä on säännöllisiä kontrolleja tarvitsevat potilaat tiedossa ja ylhäällä omahoitajilla. Tätä tietoa ei edes jokaisella kaupungilla ole. Jos potilas tarvitsee enemmän tukea ja apua sairautensa hoitoon, voi omahoitaja sopia puhelinajan automaattisesti edellisen yhteydenoton jälkeen, jolloin yhteydenotto ei jää potilaan kontolle. On kuitenkin tiedossa, että läheskään kaikki eivät tällaista halua tai tarvitse. Siksi ei ole mielekästä suunnata aktiivisesti tämäntyyppistä palvelua kaikille. Tavoitteena on räätälöidä hoitoja yksilöllisesti potilaan tarpeen mukaan ja kohdentaa resursseja oikein. Suuri osa pärjää itse harvakseltaan toteutettavien kontrollien avulla. Ne, jotka tukea tarvitsevat enemmän, sitä myös saavat. Loppukädessä ihmisellä on toki aina vastuu omasta terveydestään, Ylärakkola sanoo.

Toimi näin

Uudet käytännöt

Ajan varaamiseksi määräaikaiskontrolliin ja kiireellisissä asioissa toivotaan ensisijaisesti yhteydenottoa sähköisen asiointikanavan kautta osoitteessa https://pro.klinik.fi/contact/loviisa-terveyspalvelut. Jos potilaalla on omahoitaja, viesti osoitetaan suoraan hänelle.

Jos sähköinen yhteydenotto ei ole mahdollista, voi soittaa 019 505 1305 arkisin kello 8–15.

Aiempien vuosien tapaan määräaikaiskontrollit olisi hyvä ajoittaa oman syntymäpäivän mukaiseen kuukauteen, jotta kontrollien määrä jakautuisi tasaisesti vuoden ajalle.

Jos korona-aikana on tehty jatkosuunnitelma omahoitajan tai lääkärin kanssa, on kyseinen suunnitelma yhä voimassa.

Tapaturmatapauksissa tulee jatkossakin olla yhteydessä suoraan terveyskeskuksen kiirevastaanottoon 019 505 1300 arkisin kello 8–16 tao virka-ajan ulkopuolella Päivystysapuun 116 117.

Akuutissa hätätapauksessa soitettava 112.

Pandemia

Kontrollien supistaminen aiheuttaa taakkaa

Tartunnanjäljityksen strategian muutoksen myötä Ylärakkolan mukaan on tavoitteena keskittyä taas voimakkaammin perusterveydenhuollon perustoiminnan kehittämiseen.

– Kohdistamalla resursseja harkitusti haluamme kuroa kiinni korona-ajan synnyttämän hoitovelan ja luoda kestävät puitteet myös pitemmällä tähtäimellä.

Terveydenhoitajia on nyt saatu rokotuksista takaisin omaan työhönsä.

– Jäljityspuhelin vie entistä vähemmän aikaa. Pystymme nyt kohdistamaan resursseja aiempaa paremmin potilaisiin, joilla on krooninen sairaus. Hoitovelan määrästä on vaikea sanoa. On varmasti ihmisiä, jotka ovat korona-aikana pantanneet vaivojaan tulematta lääkäriin tai hoitajalle. Tämän ihmisryhmän koosta on vaikea saada tietoa.

– Omahoitajalle pääsy on ollut normaalia haastavampaa korona-aikana. Lääkärille pääsy on kuitenkin ollut meillä koko ajan hyvin toimivaa tilanteissa, joissa oikeasti tarvitaan lääkäriä, joten uskon, että Loviisassa ei hoitovelkaa kuitenkaan loppujen lopuksi kovinkaan ole paljoa. Eniten taakkaa aiheuttaa nyt se, että olemme joutuneet supistamaan määräaikaiskontrolleja etävastaanotoiksi hieman enemmän kuin olisimme ehkä halunneet, Ylärakkola toteaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut