Kaavoitus: Jarmo Mäkelä vie asukkaiden viestiä eteenpäin tekniselle lautakunnalle.
Ristisillan kaavan keskustelutilaisuus Kapellbyn koululla torstaina illalla keräsi paikalle vajaa 20 henkeä. Osa paikalle tulleista asukkaista vastusti kovaäänisesti suunnitteilla olevaa kaavaa. Osa taas toivoi, että kaava saadaan vietyä maaliin. Etenkin kun se on jo pitkällä, ja kaavoitus on kunnalle kallista. Lisäksi ehtona on se, että ensin täytetään ne tontit, jotka ovat nykyisessäkin kaavassa.
Kaavanlaatija Jarmo Mäkelä Karttaako Oy:stä ehti aloittaa kaavan esittelyn, kun sai jo liudan kysymyksiä eri asukkailta:
”Kuka kunnasta tilasi työn?”, ”Miksi, kun meillä on jo teollisuusalue, jossa on tyhjiä tontteja?”, ”Ainakin kahdeksan yhdeksän isoa tyhjää tonttia?”.
Kaavaesittelyn jälkeen asukkaat nostivat vuorollaan esiin monia pointteja. Osa kokee, että kaavaa on valmisteltu nopeasti ja salamyhkäisesti ilman, että kaavasta olisi asianmukaisesti tiedotettu ja asukkaita on kuultu lain vaatimalla tavalla.
– Tämä on ensimmäinen kaavan selostustilaisuus ja keskustelutilaisuus siinä vaiheessa, kun kaavan on ikään kuin jo valmis. Miten tämä on mahdollista, muistutuksenkin jättänyt asukas Marketta Kalliola kysyi.
Mäkelä vastasi, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä. Kaavaluonnokseen tuli vain yksi kriittinen kannanotto. Kiinnostus ei siis silloin ollut suurta.
Ei tässä olla salassa haluttu tehdä.
Jarmo Mäkelä
– Se aikalailla liittyy siihen, että tästä on tiedotettu niin onnettomasti, Kalliola vastasi.
– Ikävä kuulla, ettei osallistaminen ole onnistunut, ei tässä olla salassa haluttu tehdä, Mäkelä totesi.
Hän nosti tilaisuudessa esiin Loviisan Sanomien jutun vuoden 2020 lopulta, jossa tekninen johtaja on pyytänyt kommentoimaan hanketta.
Marketta Kalliola nosti esiin myös Ely-keskuksen huomautuksen, joka koski liike- ja myymälätilojen enimmäismäärää, joka kaavaan oli merkitty 30 prosentiksi kerrosalasta.
– Myymälä -liiketilojen osuutta lasketaan 20 prosenttiin. Kaikki eivät myymälätiloja tarvitse ollenkaan, Mäkelä vastasi.
Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa makeistehtaan, joka voisi perustaa kaavoitetulle myymäläalueelle tehtaanmyymälän.
– Kaikki eivät toki myymälätiloja tarvitse ollenkaan, Mäkelä sanoo.
Keskusteluillassa kiisteltiin hieman siitä, onko kaavoitetun teollisuusalueen lähellä asutusta vai ei. Kaavoittajan näkökulmasta asutusta ei ole lähettyvillä, mutta keskusteluillassa oli asukkaita, joiden koti on puolen kilometrin päässä.
Asukkaita ihmetytti myös se, miksi uutta teollisuusaluetta kaavoitetaan Lapinjärvelle, kun Ingermaninkylän teollisuusalueella on paljon tyhjää tonttitilaa.
– Ingermanin tontin maaperä on haastava, sinne on vaikea rakentaa. Siksi niille ei ole menekkiä. Täällä taas on parempi maaperä. Lapinjärvellä on tarve sellaisille tonteille, jolle olisi hyvä rakentaa, asukkaana tilaisuuteen tullut elinkeino- ja viestintäsihteeri Jonna Nygård vastasi.
Raskasta teollisuutta pelätään, koska ei tiedetä, mitä se voisi olla. Sitä ei sen vuoksi haluta mahdollistaa.
Jarmo Mäkelä kysyy tilaisuuden loppupuolella, mikä on asukkaiden konkreettinen esitys on. Mitä kaikkea pitää pyyhkiä pois.
Asukas tulee kartan luokse ja peittää kädellään lisätyt teollisuusalueet.
– Nämä pois. Ja näille iso kysymysmerkki, hän osoittaa liike- ja myymälätiloja.
– Eli kaikki, mitä ei nykyisessä asemakaavassa ole. Eli palataan lähtöruutuun, Mäkelä totesi.
Jarmo Mäkelä otti asukkaiden viestit vastaan ja asiasta keskustellaan tulevissa teknisen lautakunnan kokouksissa.
Asukkailla on mahdollisuus valittaa kaavasta, mutta se kaatuu vain, jos kaava todetaan lainvastaiseksi.