Rikolliset ovat alkaneet hyödyntää psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaiden henkilötietoja, keskusrikospoliisi (KRP) kertoo poliisiblogissa. Poliisilla on tällä hetkellä tiedossaan noin sadan henkilön tietojen käyttämisestä, kertoo blogissa KRP:n rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Marko Leponen.
Leposen mukaan poliisi on seurannut Vastaamo-tutkinnan alusta asti aktiivisesti, alkavatko rikolliset hyödyntää uhrien henkilötietoja esimerkiksi petoksiin. Nyt näin on alkanut käydä.
Blogiotsikossa tietovuodon uhreihin kerrotaan kohdistuneen "raukkamaisia rikoksia".
– Ilmiö on erityisen vastenmielinen, koska jo kertaalleen rikoksen uhriksi joutuneita ”lyödään” uudelleen, Leponen kirjoittaa.
Tekstin mukaan tietoja on käytetty väärin erilaisissa rekisteröinneissä.
– Suurena huolena on, että vääriä rekisteröintejä käytetään esimerkiksi tilauspetosten tekemiseen. Petokset voivat aiheuttaa uhreille kustannuksia, ja vaikutusten laajuus saattaa tulla ilmi vasta merkittävästi rikoksen varsinaisen tapahtumisajan jälkeen. Tämä voi aiheuttaa pitkäkestoista harmia ja huolta uhreille, puhumattakaan jo valmiiksi kuormittavasta tilanteesta, jossa vuodettuja arkaluontoisia tietoja on ollut kaikkien saatavilla, Leponen kirjoittaa.
Poliisi pystyy seuraamaan henkilötietojen väärinkäyttöä vain, jos uhri on tehnyt rikosilmoituksen Vastaamon tietomurrosta.
– Korkeimman oikeuden antaman ratkaisun mukaan vuodetuissa potilastietokannoissa mukana olevat nimitiedot tulkitaan potilaistiedoiksi, joita poliisilla ei ole oikeutta tätä rikosta tutkittaessa käyttää. Poliisilla on siis tietoa vain rikosilmoituksen tehneistä henkilöistä, ei kaikista tietovuodon uhreiksi joutuneista, Leponen kirjoittaa.
Poliisi kannustaakin edelleen kaikkia Vastaamon tietomurron uhreja tekemään rikosilmoituksen poliisille. Leponen myös muistuttaa rikosilmoituksen jo tehneitä täyttämään lausumalomakkeen. Poliisi ei ole uhreihin yhteydessä henkilökohtaisesti.
– Kontaktoimatta jättämisellä olemme pyrkineet turvaamaan sen, ettemme omalla toiminnallamme altista jo uhreiksi joutuneita henkilöitä uudelleen rikoksen uhreiksi. Jos poliisi ilmoittaisi ottavansa yhteyttä kaikkiin uhreihin, syntyisi suuri riski siihen, että joku käyttäisi tilaisuutta hyväkseen ja esiintyisi yhteyttä ottavana poliisina. Arviomme mukaan tällaiset kalasteluyritykset olisivat hyvin todennäköisiä, koska uhrien tiedot ovat olleet internetissä laajasti saatavilla.
Vuodettuja henkilötietoja käytetään väärin tulevaisuudessakin, poliisi arvioi, eikä sillä ole keinoja tämän täydelliseen pysäyttämisen.
Uhrit voivat kuitenkin vähentää riskiä henkilötietojen väärinkäyttöön tekemällä erilaisia turvakieltoja. Leponen kehottaa tarkistamaan, ovatko Vastaamo-vuodon paljastuttua tehdyt kiellot yhä voimassa.
Poliisi myös näkee, että henkilötietojen rikollista hyödyntämistä ehkäisisivät vahvan tunnistautumisen laajempi käyttöönotto ja se, että henkilötunnusta ei enää käytettäisi yhteiskunnassa tunnistautumisen välineenä.