Kun inflaatio kiihtyy, saa samalla euromäärällä vähemmän tavaroita ja palveluja kuin ennen. Inflaatio vaikuttaa tällä tavalla myös käteistä sukanvarteen säästävän ostovoimaan. Jos laittaa rahansa tilille, ei säästäjä pärjää juurikaan paremmin olemattomien korkojen vuoksi, kertoo tiedotteessaan Lähitapiola.
Vakuutusyhtiön yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro on laskenut, mitä 10 000 euron käteissäästöille olisi käynyt viimeisten 60 vuoden aikana.
Koska inflaatio oli 1960- ja 70-luvuilla selvästi nykyistä voimakkaampaa, olisi sukanvarsisäästö huvennut 60 vuodessa lähes olemattomiin.
Nummiaron laskelmien mukaan 10 vuodessa kymppitonnin säästö olisi pienentynyt yli tuhat euroa. Vuoden 2001 lopussa tehty säästö vastaavasti lähes 2 500 euroa.
– Hintojen nousun aiheuttama ostovoimatappio ei ehkä tunnu suurelta vuositasolla, mutta ajan kanssa ostoskori pienenee paljon. Siksi kannattaa pitää huolta, että rahan määrä lisääntyy tuottojen kautta ja pystyy edelleen ostamaan saman, mutta kallistuneen ostoskorin. Lyhytnäköisyydellä on yllättävän iso hinta, sanoo Nummiaro tiedotteessa.
Jos säästäjä olisi säästänyt tilille, inflaatio olisi vienyt osan ostovoimasta sieltäkin. Pelkällä käyttelytilillä säilytetyn 10 000 euron säästön ostovoima on yli 20 vuodessa supistunut yli 2 000 euroa.
Nummiaro kuitenkin muistuttaa, että inflaation voi helposti selättää. Se ei vaadi tiedotteen mukaan merkittävää riskinottoa. Nummiaron laskelmissa 2000-luvun alussa tehdyn 10 000 euron säästön ostovoima olisi säilynyt täysin, jos säästöistä runsaat tuhat euroa olisi ollut sijoitettuna suomalaisosakkeisiin. Osakesijoituksen arvonnousu olisi kuitannut hintojen nousun kokonaan.
Tiedotteen mukaan pelastusoperaation olisi voinut tehdä myös korkosijoituksilla. Niihin olisi kuitenkin pitänyt sijoittaa enemmän kuin osakkeisiin. Esimerkiksi käteiseen ja eurooppalaisiin yrityslainoihin sijoittaneen olisi pitänyt sijoittaa lainoihin 2 700 euroa ja loput käteiseen pitääkseen ostovoiman ennallaan.
– Yrityslainojen riski ja siten tuotto on pienempi kuin osakkeissa, joten niitä on tarvittu enemmän. Ostovoiman kehitys olisi kuitenkin ollut huomattavasti tasaisempaa kuin osakkeissa. Kaikkea ei olisi tarvinnut sijoittaa isolla riskillä, vaan ostovoiman säilyttäminen olisi hoitunut esimerkiksi hyvin maltillisenkin riskin yhdistelmärahastolla, ekonomisti Nummiaro selvittää.
