Pääkaupunkiseudun kansallispuistojen koronaruuhka hellitti viime vuonna. Sekä Sipoonkorvessa että Nuuksiossa käytiin vähemmän kuin vuonna 2020. Metsähallituksen hoitamien pääkaupunkiseudun luontokohteissa vierailtiin kuitenkin paljon pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna, kertoo tiedotteessaan Metsähallitus.
Tiedotteen mukaan Metsähallituksen hoitamista kohteista käyntejä oli Vallisaaressa paljon enemmän kuin ennen. Helsinki Biennaalin ansiosta Vallisaaressa käytiin vuonna 2021 yli 155 000 kertaa. Toisena nousijana oli Laajalahden luonnonsuojelualue, jossa käyntejä kertyi 123 000.
Sipoonkorvessa oli käyntejä viime vuonna 33 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Kävijöitä oli nyt noin 146 000.
Nuuksio on Suomen kolmanneksi suosituin kansallispuisto, vaikka siellä kävijöiden määriä on vähentänyt kansainvälisten vieraiden vähäisempi määrä. Nuuksiossa vierailevia oli vuonna 2021 viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Nuuksiossa vierailijoita oli viime vuonna noin oli 314 000.
– Luontokohteiden suosion ennustetaan pysyvän korkeana, kun kansainvälinen matkailu elpyy, tapahtumatuotanto vilkastuu ja opastetut ryhmät palaavat. Metsähallitus varautuu monilla toimilla Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa. Alueille rakennetaan uusia reittejä ja taukopaikkoja, kestävöidään reittejä ja laajennetaan pysäköintialueita, sanoo tiedotteessa puistonjohtaja Harri Karjalainen Metsähallituksesta.
Käyntien määrä pääkaupunkiseudulla noudattaa valtakunnallista linjaa. Eteläisen Suomen kansallispuistojen käynnit vähenivät ja lisääntynyt kotimaan matkailu taas nosti Lapin ja Pohjois-Suomen suosiota.
Tiedotteen mukaan etelän käyntejä verotti luminen talvi, sillä vain harvoissa kansallispuistoissa eteläisessä Suomessa ylläpidetään latuja ja muita talvireittejä. Myös kuuma kesä vähensi käyntejä sisämaan kansallispuistoissa. Sesonkiaikojen ruuhkaisuus ohjasi myös käyntejä suosituimmista kohteista muille alueille.
Metsähallituksen hoitamia luontokohteita ovat pääkaupunkiseudulla muun muassa Nuuksio, Sipoonkorpi, Vallisaari-Kuninkaansaari ja Meikon, Laajalahden, Espoonlahden luonnonsuojelualueet sekä Söderskärin ja Långörenin suojelualueet.
Kansallispuistoissa käyneiden määrä ylitti viime vuonna ensi kertaa neljän miljoonan rajan. Verrattuna vuoteen 2020 kansallispuistokäyntien nousu oli 2 prosenttia, mutta vuoteen 2019 nähden 25 prosenttia.
Suurin kasvu kävijöiden määrässä oli Lapissa ja Koillismaalla. Pohjoisen kasvun takana olivat muun muassa voimakkaasti kasvanut kotimaan matkailu, etätyön tekeminen kansallispuistojen läheisyydessä olevilla loma-asunnoilla ja kansallispuistojen ennätyksellinen suosio myös kesäkohteina.
Suosituimpana kansallispuistona jatkoi Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jonne tehtiin lähes 700 000 käyntiä. Toisena oli Urho Kekkosen kansallispuisto 446 300 käynnillä ja kolmantena Nuuksio 314 500 käynnillä. Koli, Oulanka ja Pyhä-Luosto jatkavat seuraavilla sijoilla.
Kansallispuistovierailun perinteiset syyt - luontoelämykset ja luonnon puhtaus, maisemat ja käynnin hyvinvointivaikutus - nousevat entistä vahvemmin esille kävijätutkimuksista.
Kansallispuistojen merkitys suomalaisten liikuttajana on tiedotteen mukaan korostunut pandemian aikana. Niissä liikuttiin lihasvoimin 43,6 miljoonaa kilometriä, mikä vastaa 1 087 kierrosta maapallon ympäri.
Liikkumistapoja oli monia. Keskimääräinen patikkamatka oli kahdeksan kilometriä, pyöräilymatka 20 ja purjehdus- tai melontamatka 25 kilometriä. Kuntoilun rinnalla kävijätutkimuksissa korostuvat hyödyt mielenterveydelle.
Kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen kasvoi käyntimääriä voimakkaammin. Kasvua oli 19 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.
