Viime vuonna jätettiin oleskelulupahakemuksia työn perusteella enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sen sijaan turvapaikkahakemusten määrä oli poikkeuksellisen alhainen, kertoo Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedotteessaan.
Ensimmäisten oleskelulupahakemusten määrä kääntyi selvään kasvuun viime vuonna. Tätä lupaa maahanmuuttaja hakee yleensä ulkomailla ennen muuttoaan Suomeen.
Niitä jätettiin kaikkiaan reilut 36 000, kun vuotta aiemmin luku oli noin 21 000. Suomeen muutetaan eniten työn, perheen ja opiskelun takia.
Työn perusteella hakemuksia jätettiin noin 15 000, kun niitä oli vuotta aiemmin reilut 8 700. Eniten haettiin työntekijän oleskelulupia (8 529). Sitä hakevat esimerkiksi kokit, sairaanhoitajat, siivoojat ja ravintolatyöntekijät.
Erityisasiantuntijat, eli esimerkiksi it-asiantuntijat jättivät 1 605 ensimmäistä oleskelulupahakemusta. Eniten erityisasiantuntijoita Suomeen muuttaa Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta.
Tiedotteen mukaan kasvua oli myös perhesiteen ja opiskelun perusteella jätetyissä ensimmäisissä oleskelulupahakemuksissa.
Työnteko oli viime vuonna yleisin syy myönteiselle oleskelulupapäätökselle, eli luvalle muuttaa Suomeen.
– Suomi tarvitsee työntekijöitä myös ulkomailta. Vuonna 2021 työn perusteella myönnettiin yhteensä 11 428 ensimmäistä oleskelulupaa, kertoo tiedotteessa ylijohtaja Jari Kähkönen.
Kausityöntekijöiden määrän kasvu jatkui vuonna 2021. Yhteensä 15 892 kausityöntekijää sai myönteisen päätöksen. Heistä suurin osa tuli Ukrainasta ja työskenteli maatiloilla.
Turvapaikkahakemusten kokonaismäärä oli viime vuonna poikkeuksellisen alhainen. Yhä suurempi osuus kansainvälisestä suojelusta on kiintiöpakolaisia.
Tiedotteen mukaan viime vuonna turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä reilut 2 500, kun niitä vuonna 2020 oli noin 3 200. Edellisvuosien tapaan eniten turvapaikkaa hakivat irakilaiset, afganistanilaiset ja somalialaiset.
Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin viime vuonna hieman enemmän kuin edellisenä vuonna.
Hakemusten määrän pienenemiseen vaikutti etenkin uusintahakemusten määrän väheneminen. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka turvapaikanhakija tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aiemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen.
Suomen viime vuoden pakolaiskiintiö oli 1 050. Vuoden aikana valittiin yhteensä 1 091 kiintiöpakolaista, joista osa kuului edellisen vuoden kiintiöön.
Tilanne Valko-Venäjän rajalla ei ole Migrin tiedotteen mukaan merkittävästi näkynyt turvapaikanhakijoiden määrässä Suomessa.
Viime vuonna 236 Afganistanin kansalaista sai valtioneuvoston päätöksellä oleskeluluvan erityisellä humanitaarisella perusteella. He eivät näy turvapaikkatilastoissa.
Evakuointilennoilla saapui myös 88 afganistanilaista, jotka hakivat turvapaikkaa Suomesta. He olivat pääosin konsuliapua saaneiden perheenjäseniä.
Afganistanin epävakaa tilanne ei ole tiedotteen mukaan muuten näkynyt turvapaikkahakemusten määrässä. Afganistanilaiset jättivät koko vuonna 403 turvapaikkahakemusta.